Rusakkoja ja metsäjäniksiä satelliittiseurantaan

Itä-Suomen yliopiston biologian laitos on aloittamassa rusakkojen ja metsäjänisten satelliittipohjaisen seurannan Joensuussa. Seurannan avulla halutaan selvittää muun muassa miten rusakot ja metsäjänikset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

luonto
Metsäjänikselle laitettu gps - seurantapanta antaa monenlaista tietoa jäniksen käyttäytynisestä
Metsäjänikselle laitettu gps - seurantapanta antaa monenlaista tietoa jäniksen käyttäytymisestä.Mervi Kunnasranta

Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen jäniseläintutkimus aloittaa lähiviikkona rusakkojen ja metsäjänisten satelliittipohjaisen seurannan Joensuussa. Ensimmäiset seurantaeläimet varustetaan seurantapannoilla maalis-huhtikuussa. Satelliittipannan saa alkuvaiheessa 5 – 10 eläintä.

Metsäjäniksille ja rusakoille laitetaan kaulaan kevyt, noin 3 – 4 kuukautta toimiva satelliittiseurannan mahdollistava panta:

- Pannassa kiinni oleva laite antaa gps-pohjaisen paikkatiedon gsm-verkon välityksellä. Laite on suomalaista tekoa ja varta vasten jänikselle sen on suunnitellut oululainen keksijä Tuomas Lehto.

Pannassa kiinni oleva laite antaa gps-pohjaisen paikkatiedon gsm-verkon välityksellä

Riikka Levänen

- Hankkeessa testataankin samalla uutta pienikokoista villieläinseurantateknologiaa. Ensimmäiset rusakot ja metsäjänikset on jo pannoitettu Botanian kasvitieteellisen puutarhan ympäristöstä, kertoo nuorempi tutkija Riikka Levänen Itä-Suomen yliopiston biologian laitokselta.

Levänen kertoo, että jänikset pyydetään pannoittamista varten vasten laitetuilta ruokintapaikoilta.

Jänikset ja rusakot ensi kertaa satelliittiseurantaan

Tutkija Riikka Levänen kertoo, että aiemmin näitä eläimiä on Suomessa tutkittu VHF -seurannalla, joka on edellyttänyt tutkijat läsnäoloa suuntimalaitteen kanssa eläinten liikkuma-alueella. Uudentyyppistä GPS-seurantaa sen sijaan ei ole aiemmin tehty rusakoilla, tai metsäjäniksillä.

Pystymme näkemään sen, liikkuuko eläin, vai on se makuullaan. Myös eläimen lämpötilaa voidaan seurata

Riikka Levänen

- Nyt saamme monenlaista tietoa GPS -lähettimien avulla. Pystymme näkemään sen, liikkuuko eläin, vai on se makuullaan. Myös eläimen lämpötilaa voidaan seurata, kertoo Levänen.

Koska seurannassa on sekä rusakkoja ja metsäjäniksiä, paljastaa seuranta myös sen, missä tilanteissa ja miten paljon nämä lajit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

- Nyt onkin erittäin mielenkiintoista aloittaa myös hankkeen ekologinen osuus, joka valottaa käytännössä miten rusakko ja metsäjänis ovat vuorovaikutuksessa elinympäristössään, toteaa yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki.

Ensi vuonna tutkimusta laajennetaan seurannan osalta, jolloin seurannassa toivotaan olevan 20 – 30 metsäjänistä ja rusakkoa.