Kaakon metsästäjät ovat rabiesrajan vartijoita

Kaakkoissuomalaiset metsästäjät osallistuvat aktiivisesti rabieksen eli raivotaudin torjuntaan. Metsästäjät lähettivät viime vuonna Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle yli 300 pienpetoa tutkittavaksi raivotaudin varalta. Määrä on suuri, sillä koko maasta näytteitä tuli runsaat neljä sataa.

Kotimaa
Kuollut supikoira.
Mika Moksu / Yle

Jackrusselinterrieri Lysti livahtaa isäntänsä Tomi Nevalaisen sylistä kallionkolossa olevaan luolaan. Pian maan alta kuuluu kipakka haukku, kun koira löytää supikoiran luolan uumenista. Koiran isännälle kavereineen se tietää hikistä kaivuu-urakkaa.

Puuha on miehille tuttua, elokuun alusta alkaen heidän seurueensa on pyydystänyt noin 800 pienpetoa, valtaosa niistä supikoiria. Pienpetoja on Kaakkois-Suomessa paljon.

- Määrät ovat hurjia ja alue on suhteellisen pieni. Pyynti painottuu tähän Haminan ympärille ja lähemmäs rajaa, Virolahden suuntaan. Väliin jää iso alue, jossa emme pyydä ollenkaan, Nevalainen sanoo.

Naapurin tilanne on arvoitus

Pienpetopyynti on Kaakkois-Suomessa rajanvalvontatyötä. Supikoira ja kettu levittävät tehokkaasti rabiesta eli raivotautia. Suomessa rabiesta ei ole virallisesti tavattu runsaaseen kahteenkymmeneen vuoteen.

Venäjällä sitä vastoin tautia on paikoin runsaastikin, jopa aivan rajan pinnassa. Rokotesyöttien levittäminen ja pienpetojen metsästys ovat tehokkaimmat keinot, joilla taudin leviäminen meille voidaan estää. Ongelmaa vaikeuttaa se, ettei itänaapurin rabiestilanteesta ole selvää kuvaa, koska siellä taudin leviämistä ei seurata kovin tarkkaan.

- On tärkeää pitää pienpetokannat kurissa, etenkin supikoiran ja ketun osalta. Samalla saadaan myös rabiesnäytteitä Eviralle. Niistä selviää mahdollinen taudin leviäminen, mutta myös se, kuinka hyvin maastoon kylvettävät rokotesyötit päätyvät petojen suihin, kertoo riistasuunnittelija Jouni Tolvanen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolta.

Vapaaehtoista urakointia

Kaakkoissuomalaiset metsästäjät ovatkin lähettäneet Eviralle ahkerasti näytteitä. Viime vuonna metsästäjät lähettivät yli 300 pienpetoa tutkittavaksi raivotaudin varalta. Määrä on suuri, sillä koko maasta näytteitä tuli runsaat neljä sataa.

Torjuntatyölle kaivattaisiin yhteiskunnan tukea, sillä nyt homma perustuu vapaaehtoisiuuteen. Esimerkiksi Länsi-Lapissa supikoiran leviämistä Ruotsiin ehkäistään EU-rahoitteisella ammattimetsästyksellä.

- Kun jostain vain löytyisi ne rahat tällaiseen toimintaan, että saisimme ammattipyytäjän, se olisi luonnollisesti hyvä asia. Ruotsin tapauksessa tilanne on kuitenkin erilainen, sillä meillä supikoira on vakiintunut luontoomme ja Ruotsiin sen leviämistä koeteteaan estää, sanoo riistasuunnittelija Tolvanen.

- Kyllähän tässä aika monta tankillista polttoainetta palaa. Rahaa menee myös varusteisiin ja muuhun, muistuttaa Nevalainen.