1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kulttuurihäirintä kehottaa kritiikkiin

Suomessa suhteellisen harvinaiset vastamainokset ovat osa tarkkaan harkittua kulttuurihäirintää, jolla pyritään haastamaan tavanomaisen markkinoinnin normeja. Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen toivoisi satiirin ja parodian löytävän tiensä yritystoiminnan kriittiseen tarkasteluun.

Kotimaan uutiset
Kulttuurihäirintä; vastamainokset; yhteiskuntakritiikki; parodia; markkinointikulttuuri
Esimerkki vastamainonnasta. Jani Leinonen: One Day

Ilmaisjakeluna levitettävä Voima-lehti on julkaissut sivuillaan vastamainoksia jo vuodesta 1999 lähtien. Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen on toimittanut_ Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset_ -kirjan, jossa käsitellään kulttuurihäirintää laajempana ilmiönä.

– Taiteen keinoin otetaan haltuun henkistä tai julkista tilaa. Sitten myös haastetaan yleisiä oletuksia siitä, kuka määrittelee julkisen tilan käytön ja kuka määrittelee sen, että mitä mainoksissa saa ja pitää sanoa, kuvailee Tamminen kulttuurihäirintää.

Satiirin ja parodian keinoin tapahtuva häirintä pyrkii avaamaan keskustelun mainostajan ja yleisön välille. Kulttuurihäirintään kuuluu vastamainonnan lisäksi myös lukuisia muita vaikuttamisen muotoja.

– Erilaisia brändien kanssa leikittelyjä. Katutaidetta, poliittista taidetta, performansseja – erilaisia keinoja tehdä näkyväksi sitä, että minkälaisia viestejä meille lähetetään, Tamminen listaa.

Vastamainonta haastaa keskusteluun

Vastamainonnan perimmäinen tarkoitus on levittää tietoa siitä, että mainoksilla pyritään aina edistämään menekkiä. Koko totuus jää useimmiten voittoja tavoittelevan markkinoinnin ulkopuolelle.

Jos oikein hyvin käy, niin uhkaavat oikeustoimilla.

Jari Tamminen

– Muistutetaan kuluttajia siitä, että mainoksiin ja muuhunkin mediaan tulee suhtautua hyvinkin kriittisesti ja analyyttisesti.

Voima-lehdessä julkaistut vastamainokset johtavat harvoin yhteydenottoihin parodian kohteeksi joutuneiden yritysten taholta. Mainosten julkaisemisella toivottua dialogia yritysten ja vastamainostajien välillä ei yleensä synny.

– Jos oikein hyvin käy, niin uhkaavat oikeustoimilla. Tavallisesti yritysten johdossa ja markkinointipuolella ymmärretään, että heidän etujensa mukaista ei ole lähteä siihen keskusteluun. Keskustelua voidaan käydä suljettujen ovien takana, mutta julkisesti sitä halutaan harvemmin käydä, Tamminen kertoo.

Satiirin voimalla

Tammisen näkökulmasta kulttuurihäirintä ja vastamainokset ovat usein rinnastettavissa poliittisiin pilapiirustuksiin ja satiiriin.

Ihmisten pitäisi osata tulkita mainoksia ja ennen kaikkea tunnistaa mainokset.

Jari Tamminen

– Ymmärrämme ja pidämme ihan normaalina, että poliitikkoja ja heidän tekemisiään kritisoidaan humoristisesti satiirin keinoin. Kun siirrytään keskustelemaan yrityksistä, niin satiiria ei jotenkin osata enää käyttää. Itse toivoisin, että satiiri ja parodia löytävät tiensä myös yritystoiminnan kriittiseen tarkasteluun.

Nykypäivän markkinointikulttuurista toimittaja löytää paljon parantamisen varaa. Moitteita keräävät mainonnan luomat ulkonäköpaineet, epäeettisesti valmistetut tuotteet ja jatkuvasti yleistyvä tuotesijoittelu.

– Elokuvissa, sarjoissa, musiikkivideoissa ja kappaleiden sanoituksissa on hyvin paljon tuotteita sijoitettuna sen takia, että mainostaja on maksanut siitä. Me katsojat emme pysty tulkitsemaan sitä mainokseksi, vain otamme sen osana taideteosta.

– Ihmisten pitäisi osata tulkita mainoksia ja ennen kaikkea tunnistaa mainokset. Se ei ole tänä päivänä aina ihan itsestään selvää, Tamminen toteaa.

Taneli Kärki / Yle Oulu

Lue seuraavaksi