Tietokirjailija: Venäjää ohjaa häpeä

Tietokirjailija Esa Seppänen pitää Venäjän toimia Ukrainassa historian jättämien haavojen paikkaamisena ja strategisen hyödyn tavoitteluna. Venäjän yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja kansan asenteista hän maalaa karun kuvan.

Venäjä
Venäläisjoukkoja sukellusveneen kannella.
Venäjän toimet Ukrainassa ovat tietokirjailija Esa Seppäsen mukaan seurausta Neuvostoliiton aiheuttaman häpeän seurausta. Toisaalta Krim on Venäjälle strategisesti äärettömän tärkeä alue.

Venäjä-asiantuntija ja tietokirjailija, everstiluutnantti evp Esa Seppänen hahmottaa Venäjän toimia Krimillä kansallisen itsetunnon kautta. Hän näkee, että pohjimmiltaan taustalla on Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttama suuri häpeä, joka valitsee poliittisen eliitin mutta myös kansan keskuudessa.

- Tämä häpeä pitää poistaa, koska se rasittaa ja ahdistaa koko ajan.

Kuopiossa tiistaina puhuneen Esa Seppäsen mielestä Venäjän toimet eivät heijastele esimerkiksi suurta tyytymättömyyttä Ukrainan hallintoa kohtaan, vaan venäläisnäkökulmasta kyse on omaisuuden palauttamisesta.

- Krim on ollut ikiajoista osa Venäjää ja Hrustshev sen puolihuolimattomasti silloin vuonna 1954 antoi pois. Tämä on tavallaan vaan niin, että otetaan takaisin se, mikä silloin epäoikeudenmukaisesti annettiin Ukrainalle, kirjailija selittää venäläistä katsantokantaa.

Hän muistuttaa, että historiallisesti katsoen koko Ukraina on kautta aikojen ollut varsin merkittävä Venäjälle ja Neuvostoliitolle. Ukrainassa on tärkeää terästeollisuutta, isot hiilikaivokset ja muuta omaisuutta, joka on ollut erittäin tärkeää Neuvostoliiton ja Venäjän tilannetta.

Krim takaa pääsyn Välimerelle

Useita kirjoja Neuvostoliitosta ja Venäjästä kirjoittaneen Seppäsen mielestä Krimin tilannetta on käsitelty medioissa liian vähän alueen strategisen merkityksen kannalta. Olennaisinta on se, minne Krimiltä pääsee.

- Sevastopolin sotasatamasta menee suora väylä Mustanmeren ja kapean Bosporinsalmen läpi Välimeren itäosiin, jossa amerikkalaislaivat parveilevat. Ja katsotaanpa, mitä on tapahtunut viime vuosina sillä alueella ja Välimeren etelärannalla: Tunisiassa, Egyptissä, Libanonissa ja Syyriassa parhaillaan, Seppänen viittaa arabimaiden kuohuntaan.

Venäjällä on siis hyvin voimakas halu säilyttää yhteys Välimerelle.

- Sen on keinolla millä hyvänsä varjeltava sitä ja huolehdittava, että sillä on mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaansa alueella. Se on osa tärkeää suurvalta-ajatuksen sekä sen etupiirin turvaamista ja varjelemista.

Seppäsen mielestä Venäjän toiminnasta ei tässä valossa tarvitse huolestua.

- Ei sitä minusta tarvitse pelätä, se pitää ymmärtää, kirjailija toteaa.

Kansa uskoo suurvalta-asemaan muttei yhteiskuntaan

Venäläisten tämän päivän elämään ja asenteisiin tuoreessa teoksessaan perehtynyt Seppänen ei anna Venäjästä kuvaa niinkään vahvana ja pelottavana vaan enemmänkin huteralla jäällä kulkevana karhuna. Vaikka Venäjä tuntuu tekevän nyt rajallaan siirtoja muista piittaamatta, sisältäpäin se on kaikkea muuta kuin jämäkkä.

Yhtenä Venäjän pahimmista sisäisistä uhkista kirjailija Esa Seppänen pitää sosiaalista eriarvoisuutta. Hän viittaa Venäjällä tehtyihin tutkimuksiin.

- Mielipidetiedustelujen perusteella voidaan päätellä karkeasti ottaen, että kaksi kolmasosaa Venäjän kansasta ei ole tyytyväinen eikä elä hyvin. Tässä on yhteiskunnan suurin ongelma ja tässä on Putinin suurin työkenttä, jos hän aikoo oman kansansa eheyttää.

Tehtävä ei ole helppo, sillä suuri osa venäläisistä ei Seppäsen mukaan usko maansa tulevaisuuteen, eivät yhteiskuntaan eivätkä virkamiehiin. Neuvostoliiton hajoamisen ja markkinatalouteen siirtymisen seurauksena venäläiset ovat alkaneet ajatella ja toimia itsekkäämmin, poliittisesti iso lohko kansasta on hyvin passiivista.

- Ihmiset ja perheet käpertyvät sinne omaan piiriinsä, kun paine ja kilpailu kasvavat. Sitten kun venäläisiltä kysytään mihin te luotatte eniten, vastaus on ylivoimaisesti se, että luotan enää vain itseeni.

Seppänen uskoo venäläisten suhtautuvan kuitenkin myönteisesti Venäjän toimintaan Ukrainassa.

- He iloitsevat siitä, että Krimi on taas takaisin äiti-maatuskan sylissä.

Kirjassaan Seppänen siteeraa mielipidekyselyä, jossa 77 prosenttia vastajista oli sitä mieltä, että Venäjä on kansojen puolustaja. 65 prosenttia Venäjän kansalaisista oli tutkimuksessa sitä mieltä, että Venäjä on suurin kulttuurin rakentaja. Tämän perusteella voi hänen mielestään tehdä johtopäätöksiä venäläisten ajattelusta.

- Putinilla ja Venäjän johdolla on selkeästi oman kansansa tuki Ukrainan kriisissä, jossa on kysymys Venäjän asemasta maailmassa ja suurvaltahegemonian uudelleensaavuttamisessa Neuvostoliiton jälkeen. Se on tässä koko Ukrainan kriisissä selvästi näkyvissä, Seppänen toteaa.