Museonjohtaja: Emme halua maaseudun pikku-Kiasmaksi

Paperikaupunki Mänttä nostaa profiiliaan taidekeskuksena, kun Serlachius avaa uuden nykytaidevetoisen museon kesäkuussa. Johtaja Pauli Sivonen ei halua museostaan pikku-Kiasmaa.

kulttuuri
Serlachius-museo.
Yle

Rakennustyöt ovat vielä kesken Suomen tuoreimmassa taidemuseossa, josta toivotaan Mäntän uutta vetonaulaa.

Viime sotien jälkeen avattu Serlachius-museo alkaa hengittää tätä päivää, kun uudet näyttelytilat pyhitetään nykytaiteelle ja vaihtuville teemanäyttelyille. Uudistunut museo avaa ovensa kesäkuussa kosiskelevasti pop-taiteen kansainvälisillä ja kotimaisilla klassikoilla.

– Haluaisin, että museo olisi jotain aivan omanlaistansa ja meillä olisi omanlaisensa museoääni. Emme halua olla mikään maaseudun pikku-Ateneum tai pikku-Kiasma, johtaja Pauli Sivonen Serlachius-museosta toteaa.

Nykytaidetta kehiin

Suomen taidemuseokenttä on historiallisessa muutoksessa, Mäntästä tulee varteenotettava taidekaupunki ja mahdollinen Retretin manttelinperijä, kun Serlachius-museon uudisrakennus avataan.

Göstä Serlachiuksen taidesäätiöllä on yksi merkittävimmistä Suomen kultakauden sekä vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmista. Nyt säätiö on alkanut kerätä uudestaan nykytaidetta 30 vuoden tauon jälkeen.

– Säätiön ensimmäinen kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui viime vuonna ja siinä linjattiin, että säätiö ryhtyy kartuttamaan nykytaiteen kokoelmaa. Halusimme ikään kuin palata Gösta Serlachiuksen jalanjäjille, museon kokoelmapäällikkö Kirsi Eskelinen kertoo.

Säätiö sai kaksi vuotta sitten kuvanveistäjä Harry Kivijärven säätiöidyn kokoelman, jossa on myös Suomen kultakauden sekä vanhemman eurooppalaisen taiteen teoksia.

Kivijärvi tunnetaan muun muassa J.K. Paasikiven muistomerkistä, joka seisoo Lasipalatsin kulmalla Helsingissä. Kivijärven teoksia pystytetään toukokuussa Joenniemen kartanon puistoon ja lähisaaren.

Arkkitehtuuri palkittiin

Barcelonalaisen MX_SI-arkkitehtitoimiston suunnittelemasta museosta voi tulla jo itsessään nähtävyys. Polveileva puurakennus valuu ja kasvaa Joenniemen kartanon edessä aukeavaa järveä kohti, ja sen liimapuurunko on tehty lähes kokonaan käsityönä.

Suurin kolmesta näyttelysalista jää museon järvenpuoleiseen päätyyn. Sen korkeus on yli 10 metriä. Tilaa siinä pitäisi olla yhtä paljon kuin Helsingin Taidehallissa.

Kolmen arkkitehdin, Boris Bezanin, Héctor Mendozan ja Mara Partidan, suunnittelema rakennus on jo ehditty palkita Espanjassa uudella, kansallisella arkkitehtuuripalkinnolla, jolla yritetään tehdä espanjalaista arkkitehtuuria tunnetuksi maailmalla.

Museonjohtaja on innoissaan nykyarkkihetuurin ja nykytaiteen uudesta liitosta Mäntässä.

Pauli Sivonen.
Serlachius-museon johtaja Pauli Sivonen.Yle

– Serlachius on aika pitkään mielletty tällaisena konservatiivisena vanhan taiteen linnakkeena. En haluaisi, että suljemme silmämme siltä mitä meidän ympärillä tällä hetkellä tapahtuu taidemaailmassa.

Serlachius-museon uudisrakennus maksaa noin 19 miljoonaa euroa. Laskun maksaa Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.