Kainuulainen hiihtokasvatus aloitetaan alusta

Hiihdosta halutaan tehdä Kainuussa mukava ja trendikäs laji, jossa myös lasten ja nuorten vanhemmat ovat mukana. Tähän työhön tarvitaan mukaan myös muita kuin seuroja, sanoo Suomen Hiihtoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Käsmä.

urheilu
Lapsi seisoo maali-kylttien vieressä ja on nostanut toisen suksensa pystyyn.
Sanna Kähkönen / Yle

Hiihto-opetusta ja hiihtokoulutoimintaa on laiminlyöty Kainuussa jo vuosia. Tämä näkyy muun muassa tämän vuoden Hopeasompakilpailujen (siirryt toiseen palveluun) tuloksissa. Kainuu oli yhdeksästätoista hiihtopiiristä vasta neljästoista.

Todellisuuteen herättiin viime vuonna, jolloin aloitettiin kolme vuotta kestävä Kainuun hiihtoseurojen kehityshanke. Monet seurat ovat käynnistäneet hiihtokoulutoiminnan uudelleen. Yksi ongelma hiihtokoulujen toiminnassa on ollut pätevien valmentajien löytäminen.

– Innostavien ja ihmisläheisten valmentajien saaminen hiihtokouluihin on ollut työn takana. Se on kaikista vaativin valmennuslaji. Lapset tarvitsevat huippuvalmentajia, mutta heistä on iso puute, sanoo Suomen hiihtoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Käsmä Kajaanista.

– Esimerkiksi päävalmentajan toimi on helpompi, sillä mukaan valitut huippu-urheilijat ovat käyneet järjestelmän läpi ja heillä on tukenaan henkilökohtaiset valmentajat.

Tukea tarvitaan muiltakin kuin seuroilta

Raha ja resurssien puute estävät harjoittelemaan tulevien nuorten valmentajien palkkaamisen hiihtokouluihin. Tässä asiassa Käsmän katse kääntyy Kajaanin ammattikorkeakouluun.

– Pitäisi pohtia kuinka AMK:n liikunnanohjaajakoulutus saataisiin kytkettyä paremmin maastohiihtoon. Se toisi lisää opiskelijaenergiaa ja uusia opinnäytetöitä. Nuoret ovat myös innokkaita valmentajia.

Hiihtäjiä ladulla.
Minna Heikura / Yle

Valmennuksen lisäksi hiihtoharrastuksen ongelmana on lajin kalleus moniin muihin lajeihin verrattuna.

– Vapaan ja perinteisen hiihtotavan välineet kesäksi ja talveksi maksavat paljon enemmän kuin esimerkiksi jalkapalloilussa tai sählyssä tarvittavat välineet, täsmentää Käsmä.

Hiihtoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja nostaa esiin myös kysymyksen, onko Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskus tehnyt kaikkensa.

On hienoa, että kainuulaiset hiihtoseurat eivät ole jääneet rukkaset suorana odottamaan, vaan ovat itse tarttuneet toimiin ja hakeneet rahoitusta sekä osallistuvat itse rahoitukseen.

Jouko Käsmä

– Kansainvälisesti Urheiluopisto on ok, mutta maakunnallisesti varmasti kaikkia kiviä ei ole käännetty, Jouko Käsmä uskoo.

Hiihdosta halutaan tehdä trendikästä

Viime vuonna Kainuussa käynnistetty hiihtoseurojen kehityshanke on jo tuottanut tulosta. Kajaanin hiihtoseurojen yhteiseen hiihtokouluun on saatu pätevät valmentajat ja hiihtokoulussa on paljon osallistujia.

– Myös matalan kynnyksen kilpailut ovat lähteneet hyvin käyntiin maakuntakeskuksessa. On hienoa, että kainuulaiset hiihtoseurat eivät ole jääneet rukkaset suorana odottamaan, vaan ovat itse tarttuneet toimiin ja hakeneet rahoitusta sekä osallistuvat itse rahoitukseen, kertoo Käsmä.

Kaksi ja puolivuotta kestävässä kehityshankkeessa on rahaa käytettävissä tässä vaiheessa noin 40 000 euroa, josta 30 000 euroa on opetus- ja kulttuuriministeriön tukea ensimmäisen vuoden osalta. Jatko tukihakemus on jätetty ministeriöön, tämän lisäksi kaikki Kainuun hiihtoseurat sekä Vuokatin urheiluopisto ja urheiluakatemia ovat sitoutuneet toimintaan omalla rahoituksella.

– Rahasta kaikki ei ole kiinni, vaan tarvitsemme arvomaailman luomista, jonka mukaan hiihto on mukavaa ja trendikästä, jossa myös vanhemmat ovat mukana, Suomen Hiihtoliiton valmennusvalikokunnan puheenjohtaja Jouko Käsmä sanoo.

Korjaus 31.3.2014 klo 10:26: Korjattu hankkeen kesto ja rahoitus toiseksi viimeisessä kappaleessa. Korjattu: Kainuun Hiihtoseuran hiihtokoulu on muutettu Kajaanin hiihtoseurojen yhteinen hiihtokoulu