Ammattilaiset selvittävät, mikä on katutaidetta ja mikä ei – katso video

Suomalainen katutaide ei koostu pelkästään perinteisistä tägigraffiteista. Eurooppalaistunut katutaide Suomessa hakee vaikutteita ulkomailta ja suurkaupungeista. Oheisessa videossa taiteen ammattilaiset analysoivat turkulaista katutaidetta.

kulttuuri
Maalaus rakennuksen seinässä.
Suomalainen katutaide ei koostu pelkästään perinteisistä tägigraffiteista. Eurooppalaistunut katutaide Suomessa hakee vaikutteita ulkomailta ja suurkaupungeista. Oheisessa videossa taiteen ammattilaiset analysoivat turkulaista katutaidetta.

Kadulla silmänsä auki pitävä kulkija saattaa löytää katutaidetta vähän joka puolelta. Pieneltäkin keskusta-alueelta voi havaita eri tyylisiä ja eri tekniikoilla toteutettuja kuvia.

- Katutaide on hyvin laaja kattotermi, joka pitää sisällään monenlaisia visuaalisia ilmauksia julkisessa kaupunkitilassa. Voidaan puhua graffiteista, muunlaisista maalauksista kuten sapluunatöistä, julisteista, tarroista, neulegraffiteista ja veistoksista. Mielestäni tekniikka ei ole määrittelevä tekijä, pohtii Turun yliopiston taidehistorioitsija Johanna Ruohonen.

Katutaide ei ole Suomessa kovin vanha ilmiö. Nykymuotoinen graffitikulttuuri rantautui Suomeen 1970- ja 1980-luvulla amerikkalaisen hip hop -kulttuurin mukana.

- Oikeastaan vasta 2000-luvulla meillä Suomessa on alkanut näkyä esimerkiksi näitä muissa eurooppalaisissa ja maailman suurkaupungissa jo pidempään näkyneitä sapluunoita ja eri tyyppisiä maalauksia. Tarrat ovat kohtuullisen uusi mielenkiintoinen ilmiö, kuten myös viime vuosikymmenenä yleistyneet neulegraffitit, kertoo Ruohonen.

Tägigraffiti on yleisin katutaiteen muoto

Perinteiset tägigraffitit, eli tekijän nimikirjaimista muodostetut graffititekstit, ovat edelleen suosituimpia ja yleisimpiä katutaiteen muotoja. Tägit onkin tarkoitettu pääasiassa vain pienen piirin ymmärrettäviksi.

Jotta katsoja ymmärtää tägiä, hänen on tiedettävä jotain myös kulttuurista tägin takana.

Jukka Hakanen

- Jotta katsoja ymmärtää tägiä, hänen on tiedettävä jotain myös kulttuurista tägin takana, kertoo taiteilija Jukka Hakanen.

Hakanen aloitti oman taiteilijanuransa tekemällä graffiteja, mutta siirtyi nopeasti muunlaisen taiteen pariin. Muun muassa Turun satamasta löytyvä suuri Suomen Turun joutsen -seinämaalaus on Hakasen toteuttama.

Hyvä katutaide onkin sellaista, joka puhuttelee ihmistä.

- Kun graffitiin lisätään vähän sisältöä, se muuttuu paremmaksi, pohtii Hakanen.

Ruohosen mielestä hyvällä graffitilla on visuaalinen, esteettinen puoli tai sitten sanoma, jonka se haluaa kertoa. Se voi olla myös keskustelunavaus julkisesta tilasta tai ihan mistä vaan yhteiskunnallisesta asiasta.

Turussa liian vähän katutaidetta

Vaikka katutaide onkin Suomessa kehittynyt, sitä voisi olla Turussa nähtävillä vielä enemmänkin. Potentiaalia kaupungista ei ainakaan puutu.

- Turussa on kiinnostavaa katutaidetta. Meillä on paljon aktiivisia tekijöitä ja yhdistyksiä, mutta tietysti määrällisesti katutaidetta ei nyt ihan valtavasti ole. Se johtuu tällaisesta yleisestä negatiivisesta suhtautumisesta luvattomaan taiteen tekemiseen, sanoo Turun yliopiston taidehistorioitsija Johanna Ruohonen.

- Esimerkiksi Lappeenrannassa on tosi elinvoimainen kulttuuri tällä hetkellä. Siellä tapahtuu valtavasti koko ajan, ja aktiivi-ihmisiä on paljon. Tuntuu, että Lappeenrannassa ollaan Turkua edellä katutaiteessa, mutta kyllähän täälläkin noita näkyy ja yhä kasvavissa määrin, sanoo taiteilija Jukka Hakanen.