Mesimarjasta kehitetään taloudellisesti kannattavaa viljelykasvia

Mesimarjan uutta viljelytekniikkaa testataan parhaillaan Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa Kuopiossa. Tuloksia syntyy, sillä ensimmäiset tornissa kasvaneet marjat ovat jo poimittavissa.

Kotimaa
Mesimarjoja
Pertti Huotari / Yle

Rubus arcticus eli mesimarja on nykyisin harvinainen näky luonnossa, mutta Itä-Suomen yliopiston tutkimuspuutarhalla Kuopiossa sitä kasvaa ihan silmissä. Mesimarjan taimet on istutettu kasvihuoneessa torneihin ja nyt käsillä on ensimmäinen marjasato.

Idean isä on tutkija Harri Kokko, joka itse suhtautuu saavutukseen vaatimattomasti.

– Tämä ei ole välttämättä vielä paras mahdollinen ratkaisu eivätkä käytössä ole vielä ehkä parhaat lajikkeet, hän hymyilee.

– Mutta jostain on aloitettava.

Lehtihome on onnistuttu välttämään

Mesimarjaa viljellään Suomessa kaupallisesti vain neljän hehtaarin alalla. Kasvi on vaikea kasvatettava, ja esimerkiksi marjoja siihen tulee vain ristipölytyksellä. Kuopiossa asia on ratkaistu siten, että yhdessä kasvatustornissa on useita eri lajikkeita, joita pölyttämässä on joukko kasvihuonessa asuvia kimalaisia.

Mesimarjan uhkana ovat paitsi tuhohyönteiset myös ennen kaikkea kosteuden aiheuttama lehtihome. Kasvihuoneessa lehtihome on onnistuttu välttämään annostelemalla kasveille annettava ravinneliuos tarkasti. Tutkija Harri Kokko uskoo kasvatuksen onnistuvan myös ulkona.

– Mesimarjat voidaan laittaa katokseen ja suojata ne suoralta sateelta.

Tornien ansiosta myös pinta-alaa säästyy ja marjojen poimiminen on aiempaa helpompaa.

Yhdestä tornista kaksi kiloa marjoja

Mesimarjan kasvatushankkeen rahoittajana on Suomen Kulttuurirahasto. Harri Kokon mukaan tavoitteena on kehittää mesimarjasta taloudellisesti kannattava viljelykasvi.

– Jos yhdestä ruukun kolmasosasta saadaan sata kukkaa, niin se merkitsee noin 100 grammaa marjoja.

– Näin yhdestä tornista voisi saada jopa kaksi kiloa marjoja, Kokko laskee.

Uusi viljelymenetelmä on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta ja esimerkiksi amerikkalaiset jalostusyhtiöt ovat tarjonneet tutkimusyhteistyötä.

Yksi kysymys mesimarjoja katsellessa kuitenkin syntyy: onko kasvihuoneessa kasvatettu mesimarja läheskään yhtä maukas kuin avomaalla kasvanut marja?

Vastausta kysymykseen ei tiedä edes tutkija, sillä Kuopiossa ei syödä kuormasta. Poimimisen jälkeen mesimarjat punnitaan ja pakastetaan, ja varsinainen aromianalyysi tehdään myöhemmin Norjassa.