Liito-oravat lasketaan – kaavoittajan mielestä suojelu menee jo liiallisuuksiin

Liito-oravakannan kartoitus alkaa jälleen vuosien tauon jälkeen. Tutkija uskoo, että kanta heikkenee, koska oraville ei jätetä talousmetsään tarpeeksi suurta elinaluetta. Virkamiehen mielestä suojelussa on jo liioittelun makua.

luonto
Liito-orava kurkistaa pöntöstä.
Yle

Liito-oravakannan kartoitusta jatketaan tänä keväänä. Viimeksi liito-oravakantaa selvitettiin kymmenisen vuotta sitten. Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan liito-oravanaaraita oli Suomessa 143 000.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan liito-oravat viihtyvät kaupunkiympäristössä yllättävän hyvin. Helsingin yliopistoon väitöskirjaa valmisteleva Sanna Mäkeläinen tutki näiden cityliitureiden käyttäytymistä Kuopiossa muutama vuosi sitten.

Silloin selvisi, että oravat pystyvät liikkuvat taajamissa useiden kilometrien matkoja ja pystyvät muun muassa ylittämään moottoriteitä.

Liitelijä viihtyy kaupungissa

Havainnon vahvistaa Kuopion kaupungin vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Kalle Ruokolainen. Hänen mukaansa liito-oravat viihtyvät kaupunkialueella yllättävän hyvin.

Ruokolainen kertoo, että Kuopion kantakaupungissaHiltulanlahden ja Sorsasalon välilläon satakunta liito-oravaesiintymää ja muutamia tuhansia liito-oravapareja koko Kuopion alueella. Liito-orava on otettava huomioon kaavasuunnittelussa ja niinpä kaupunkiinon jätetty tontteja, joissa kasvaa jyrsijän suosimaa vanhahkoa sekametsää.

En usko, että liito-oravat kokonaan häviävät, mutta kanta vähenee edelleen.

Ilpo K. Hanski

Ruokolaisen mukaan on mahdotonta arvioida, onko liito-orava kanta Kuopion seudulla kasvanut, mutta suojelulla on hänen mukaansa ollut merkitystä.

- Jostakin syystä liito-orava viihtyy ihmisen läheisyydessä. Esimerkiksi Kuopiossa on paljon lehtimetsää. Liito-oraville jätetään rakentamattomia alueita, hoitamatonta, lahoa ja vanhempaa puustoa, kuusia ja erilaisia lehtipuita, harmaaleppiä ja haapoja, josta ne tykkäävät, Ruokolainen toteaa.

"Liito-oravia ei suojella riittävästi"

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin, liito-oravatutkija Ilpo K. Hanskin mukaan tärkein vaikutus liito-oravakantaan on kuitenkin metsätaloudella. Hänen mukaansa nykyiset säädökset eivät ota riittävästi huomioon eläinten tarpeita.

Tämä osoitettiin jo viime vuonna Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston ekologien yhteistutkimuksessa, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Suomen metsätalouden ohjeet vuodelta 2004 määräävät jättämään vähintään 0,03–0,07 hehtaaria puustoa liito-oravaa varten.

Se, että mikä heikentää liito-oravien elinolosuhteita on tulkintakysymys, ja sitä tulkitaan joskus liian tiukasti.

Martti Lätti

- Tutkimuksemme osoitti, että tällainen muutaman aarin alue riitä alkuunkaan, vaan alueen pitäisi olla yli hehtaarin tai muutamia hehtaareita, Hanski toteaa.

Vuonna 2010 arvioitiin, että Suomen liito-oravakanta laskee edelleen. Nyt kantaa selvitetään 13 alueella Kokkola–Iisalmi–Nurmes-linjan eteläpuolella, jossa liito-oravia esiintyy runsaimmin.

- Kannan kehitystä on tarkoitus kartoittaa. Joillakin tutkimusalueilla ei ole tapahtunut mitään, joillakin on voinut olla hakkuita. En usko, että liito-oravat kokonaan häviävät, mutta koska suojelu on edelleen riittämätöntä, uskon, että kanta vähenee edelleen, Hanski sanoo.

Oravat pistivät kaiken uusiksi

Kuopion kaupungin asemakaavapäällikkö Martti Lätti puolestaan on sitä mieltä, että liito-oravien suojelussa on jo liioittelun makua ja hänestä liito-oravan suojelua koskevia pykäliä tulkitaan joskus liian tiukasti. Kaavasuunnittelussa on aina selvitettävä, löytyykö alueelta liito-oravia ja niiden löytyminen vaikuttaa suuresti kaavaratkaisuihin.

- Kalliimmaksihan se tulee ja joutuu tekemään tehottomia ja epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja jättämään liian isoja viheralueita tyhjilleen. Myös valitukset voivat viivästyttää suunnitelmia, Lätti toteaa.

Lätti muistaa useita tapauksia, joissa liito-oravat ovat sotkeneet kaavoittajien suunnitelmia. Näin kävi useita vuosia sitten, kun Kuopion Saaristokaupunkia kaavoitettiin. Alueella asustavat liito-oravat havaittiin, kun suunnittelussa oli jo siirrytty yleiskaavasta asemakaavavaiheeseen, ja työ oli aloitettava alusta.

Myös ihmiset viihtyvät, kun jätetään viheralueita liito-oraville.

Timo Nenonen

- Siinä paloi kymmeniä tuhansia, Lätti sanoo.

Myös Leväsen koulun purkamiseen piti kysyä lupaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, kun ullakolta löytyi merkkejä liito-oravasta.

Tuoreempikin esimerkki löytyy Päivärannasta. Kuopion kaupunki haluaa tehdä kaavamuutoksen ja rakentaa alueelle, josta on löydetty liito-oravien papanoita.

ELY-keskus tulkitsee, ettei alueelle saa rakentaa, mutta kaupunki on eri mieltä.

- Se, että mikä heikentää liito-oravien elinolosuhteita on tulkintakysymys, ja sitä tulkitaan joskus liian tiukasti. Katsotaan valittaako ELY-keskus asiasta, Lätti sanoo.

Viheralueet myös ihmisten ilo

Siilinjärvellä liito-oravat on huomioitu esimerkiksi rakentamalla niille kulkuväylä valtatie 5:n yli. Se ei tosin ole ollut pariin vuoteen oravien käytössä.

Siilinjärven kunnan kaavoituspäällikkö Timo Nenonen ei pidä ongelmana liito-oravien ja rakentamisen yhdistämistä.

- Ei liito-oravan huomioonotto kaavassa tarkoita, että lopputulos olisi huonompi. Myös ihmiset viihtyvät, kun jätetään viheralueita liito-oraville. Yhdessä tapauksessa suunniteltiin ensin Vuorelaan rivitaloja, mutta lliito-oravien vuoksi päädyimme tehokkaampaan ratkaisuun, kerrostaloon, Nenonen toteaa.

Artikkelia tarkennettu Kuopion liito-oravaesiintymien osalta.