Talviajan öljyonnettomuuksiin etsitään varautumiskeinoja

Meriliikenteessä sattuvien öljyvahinkojen riskiä pyritään vähentämään tiivistämällä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Tarkoitus on saada esimerkiksi inhimillisistä virheistä johtuvien onnettomuuksien uhka mahdollisimman pieneksi. Myös öljyntorjuntaa tulisi kehittää, sillä valmius vahinkojen korjaamiseen on hyvin vaihtelevaa eri maiden välillä.

Kotimaa
Monitoimialus Louheen kiinnitettyä öljyntorjuntakalustoa.
Mika Moksu / Yle

Kotkan kantasataman kupeessa kelluvat monitoimialukset Louhi ja Seili. Niiden tarkoituksena on esitellä öljyntorjuntaa jääoloissa. Vain jäät puuttuvat. Suomen ympäristökeskuksen kalusto pääsi silti näyttämään, miten nykyaikaisesti jäiden keskellä öljyvahingon jäljet voidaan korjata.

Tosipaikan tullen merivoimien moinitoimialus Louhi peruuttaisi jäähän avattuun laivaväylään ja keräisi öljyn talteen. Laivaan on asennettu ympäristökeskuksen kehittämät laitteet, jotka keräävät öljyn pyörivien harjojen avulla laivassa oleviin säiliöihin. Tällaista kalustoa kaivattaisiin lisää.

- Nämä ovat ensimmäiset laitteet, joilla pystytään jääolosuhteissa öljyä keräämään. Ne ovat prototyyppiasteella ja näitä pitäisi saada lisää, sanoo tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskuksesta.

Ennaltaehkäisyyn etsitään keinoja

Talvimerenkulku on öljytuhojen kannalta suuri riski. Suomenlahdella seilaa kirjavassa kunnossa olevia aluksia, joiden miehistö ei välttämättä puhu edes yhteistä kieltä. Puhumattakaan siitä, että talviolosuhteista olisi kokemusta.

Vaaravyöhykkeessä on ennen kaikkea luonto. Jopa talvellakin sattuva öljyturma voi levitä laajalle ja tuhota esimerkiksi lintujen pesimäpaikkoja. Merenkulku on hyvin kansainvälistä toimintaa. Palettiin kuuluu esimerkiksi rantavaltioita ja varustamoyhtiöitä.

Kansainvälistä yhteistyötä onkin parannettava, ettei pahin tapahtuisi. Yhteistyöhön etsitään uusia tapoja Kotkassa toimivan meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus Merikotkan hankkeessa. Siinä korostuu viranomaisten saumaton yhteispeli, sekä vastuullisuus Aiempaa suurempaan roolin nousee esimerkiksi inhimillisten virheiden ennaltaehkäisy. Esimerkiksi nukahtamisesta johtuvat ruoriin nukahtamiset halutaan saada karsittua pois pelistä.

- Meillä on jo näitä riskienhallintakeinoja käytössä, mutta jatkuvasti pitää arvioida näitä asioita uudelleen, maailma muuttuu jatkuvasti, sanoo hankkeen teknisenä neuvonantajana toimiva projektipäällikkö Risto Jalonen Aalto-yliopistosta.

Vahinkoa ei odoteta sormet ristissä

Öljyonnettomuuksia ei voida ehkäistä koskaan täysin. Tästä syystä öljyntorjuntavalmiuden on oltava huippuluokkaa. Esimerkiksi ympäristökeskuksen kehittämät uudet keräyslaitteet ovat sellaisia, joita muilla mailla ei ole. Suomi onkin Itämeren kärkimaita öljyntorjunnassa. Kehitettävää on silti, varsin pitkien talvien osalta.

- Valtiolla on muutamia näitä isompia monitoimialuksia ja pelastuslaitoksilla on useita kymmeniä, pääasiassa veneiden kokoluokkaa, mutta ne voivat toimia vain avovedessä, muistuttaa tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskuksesta.