Kuluttajat aiempaa tiedostavampia - kulutusjuhla jatkuu silti

Eettisesti valmistettujen tuotteiden tarjonta ja kysyntä ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Tiedostavien ostopäätösten ja valikoimien lisääntyminen ei kuitenkaan asiantuntijan mukaan tarkoita sitä, että maailmantaloudessa pelattaisiin tasapuolisilla säännöillä.

Kotimaa
Ihmisiä parveilee Kampin kauppakeskuksessa
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa ry:n Eva Nilsson vieraili Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä puhumassa maailmantalouden vallitsevista trendeistä.

- Meillä on illuusio siitä, että vapaa kauppa -sopimuksia solmitaan, mutta maailmassa on tällä hetkellä paljon säädöksiä, jotka tekevät kaupankäynnistä epävapaata, Nilsson sanoo.

Epäreilu kilpailuasetelma

Esimerkiksi maataloustukiaiset ja erilaiset vientituet aiheuttavat Nilssonin mukaan sellaisen kilpailuasetelman, että köyhemmät maat eivät pysty tuotteineen kilpailemaan samoilla hinnoilla vapailla markkinoilla.

- Jos halutaan maailmankaupan avulla tuoda kehitystä, niin silloin tämänhetkinen tilanne ei toimi. Varakkaat ja enemmän valtaa pitävät maat pystyvät päättämään, miten kauppasopimuksia solmitaan ja kauppaa tehdään, jotta varakkaat hyötyvät siitä enemmän pidemmällä aikavälillä.

Markkinatalouden keskeisimpiin ongelmiin lukeutuvat jättimäiseksi kasvavat suuryritykset, joiden toiminnan kontrolloiminen hankaloituu niiden kasvun myötä. Demokraattinen järjestelmä voi olla vaarassa, kun yritykset ohittavat valtiot talousmahteina.

- Päättävätkö silloin yritykset vai valtio, että minkälaisia lakeja säädetään? Ja säädetäänkö niitä ihmisten vai jättiyritysten eduksi, Nilsson kysyy.

Tiedostavia kuluttajia yhä enemmän

Kuluttajien tiedostavat ostopäätökset ja kiinnostus eettisiä tuotteita kohtaan ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Nilssonin mukaan suunta on positiivinen.

- Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteiden kulutus on lisääntynyt valtavasti, joka on merkki siitä, että ihmiset tietävät tänä päivänä enemmän maailman epäoikeudenmukaisuuksista. Tämä taas kertoo siitä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.

Varsinaisesti ruusuisesta tulevaisuudesta ei kuitenkaan voida puhua. Taivaanrannassa näkyy myös tummia pilviä.

- Päästöjen määrä on lisääntynyt valtavasti viimeisen 25 vuoden aikana. Tämä on enemmän kuin yhdenkään muun sukupolven aikana. Päästöjen negatiiviset oheisvaikutukset ovat haaste, Nilsson toteaa.

Suunta muutettavissa

Keinoja maailmankaupan ja -talouden suunnan muuttamiseen on monia. Merkittävimmät linjaukset tulisi Nilssonin mielestä tehdä valtiotasolla.

- Muutetaan talouden pohjarakennetta niin, että se ei perustu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tarvitaan valtavia satsauksia energiatehokkuuteen. Valtion rooli suunnanmuuttajana on hyvin keskeinen, hän listaa.

Tilanteen kehitykseen voi Nilssonin mukaan osallistua myös ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi ruokakaupasta löytyy mahdollisuus vaikuttaa henkilökohtaisten valintojen kautta.

- Meidän kaikkien tulisi vähentää kuluttamista ja tehdä sitä kestävämmin ja eettisemmin. Tulisi ajatella mitä ostamme ja tarvitsemme – sekä tarvitsemmeko kaikkea mitä ostamme?

Taneli Kärki / Yle Oulu