Asiantuntija: Tuhannet jäävät vuosittain turhaan pois töistä

Vakuutusyhtiö Varman lääkäri uskoo, että oikeilla toimilla työkyvyttömyyseläkkeitä voitaisiin vähentää vuosittain jopa viitisen tuhatta. McDonald's-yrittäjä luottaa siihen, että työnantajan tarjoama liikunta pitää hymyn leveänä kassalla.

Kotimaa
Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Kolmea McDonald'sia pääkaupunkiseudulla vetävä Tomi Hurme on aina arvostanut liikuntaa. Vuosi sitten hän sai ahaa-elämyksen, että työntekijöille on ryhdyttävä järjestämään säännöllistä työhyvinvointitoimintaa. Hyödyt ovat olleet nopeasti havaittavissa.

– Olen säästänyt noin 20 prosenttia työterveyskuluista. Minulla on mennyt vähemmän rahaa tyky-toimintojen tekemiseen kuin mitä olen käyttänyt viime vuonna samaan aikaan työterveyshuoltoon. Suoraa säästöä, Hurme sanoo.

McDonald's ei ole yritys, josta jäätäisiin tyypillisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs pitää kuitenkin hyvää työilmapiiriä ja sairauspoissaolojen vähenemistä asioina, jotka vähentävät työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä yrityksessä kuin yrityksessä.

Kivekäs uskoo, että Suomessa on jopa tuhansia turhia työkyvyttömyyseläkkeitä. Nykyisellään niitä alkaa 20 000 joka vuosi. Kivekkään mukaan määrää voitaisiin leikata 15 000:een. Keinoina olisivat muun muassa työtehtävien sovittaminen työkyvyn mukaan sekä työterveyshuollon ja yritysten parempi yhteistyö.

Ilmapiiriäkään ei sovi unohtaa.

– Lyhyet sairauspoissaolot korreloivat aika vahvasti työilmapiriin ja työpaikan johtamiskäytäntöjen kanssa. Kun ihmiset kuormittuvat, se voi muuttua osalla fyysisiksi sairauksiksi ja edesauttaa sairauksien syntymistä. Ennen kaikkea kuormitus lisää sitä, miten hankalaksi sairaudet koetaan.

Tomi Hurmeen johtamissa ravintoloissa tyky-toimintaa aiotaan lisätä.

– Kyllä ihmiset viihtyvät varmasti paremmin töissä, ja se näkyy myös työilmapiirissä hymyilevänä asiakaspalveluna.

Työkyky on parantunut

Vakuutusyhtiö Varman teettämä selvitys yli sadan tuhannen työntekijän arviosta omasta voinnistaan todentaa saman kuin aiemmatkin tutkimukset: suomalaisten työkyky on yleisesti ottaen kohentunut. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

1980-luvulla työkyvyttömyyttä aiheuttivat laajasti sydän- ja verisuonitaudit. Nykyisin ihmiset tupakoivat vähemmän kuin aikaisemmin ja liikkuvatkin enemmän.

Mutta jotain on mennyt huonompaan suuntaan. Stressistä ja unihäiriöistä kärsivien määrä on lisääntynyt parin vuoden takaisesta ja tämä koskee kaikenikäisiä työntekijöitä.

– Yrityksissä on yt-neuvotteluita ja epävarmuutta. Ihmiset sinnittelevät töissä, eivätkä uskalla ehkä jäädä sairaslomalle ja sairastaa, koettavat kaikesta huolimatta selviytyä töissä. Se aiheuttaa oireiluna stressin lisääntymistä ja unihäiriöitä, lääkäri Riikka Mattila Odum Oy:stä sanoo.

Varmassa on huomattu, että osa työntekijöistä hakee työkykykuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle muun muassa sen takia, että nykyinen jatkuvan päivystämisen työkulttuuri koetaan raskaaksi. Sähköposti laulaa illallakin, eikä työstä pääse välttämättä eroon edes lomalla.

– Pitääkö olla jatkuvasti saatavilla? Voiko toimintaa kehittää niin, että tulee riittävästi palautumista työstä? asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen kyselee.

Hän muistuttaa, että työkyvyttömyyseläkettä hakevat voivat olla eräänlaisia kuumemittari-ihmisiä, jotka tuovat omalla reaktiollaan ongelmat esiin.

– Vaikka kaikki eivät hae työkyvyttömyyseläkettä, sehän ei tarkoita, että työpaikalla ei olisi ongelmia.