Ukrainan kriisin kuumekäyrä saattaa vielä nousta

Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund arvostelee EU:n ja Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa naiiviksi. Lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa, joka voi edelleen yrittää kasvattaa epävakautta Itä-Ukrainassa.

Ulkomaat

Ruotsalaisasiantuntija pelkää Ukrainan kriisin edelleen kiihtyvän lähiviikkoina. Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund katsoo, että lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa ja se voi lisätä Venäjän kunnianhimoa.

– Uskon, että meidän pitää varautua kriisin eskaloitumiseen. Mikään ei viittaa siihen, että Putin ja hänen miehensä olisivat hiukkaakaan vaikuttuneita tähänastisista pakotteista. He esiintyvät avoimen pilkallisesti ja ottavat uusia askeleita eteenpäin nähdäkseen, missä raja kulkee, professori Hedlund sanoo.

– Lyhyellä aikavälillä, viikon tai kahden aikana Venäjän ja lännen kommunikaatio on täysin katkoksissa. Joten näemme, että konfliktin lämpötila nousee.

Hedlund arvioi, että Venäjä lietsoo epävakautta Ukrainan itäosissa Donetskissa, Luhanskissa ja ehkä jopa Harkovassa.

Lisäksi Venäjä voi lisätä aktiivisuutta Moldovasta irtautumaan pyrkivässä Transnistriassa ja mahdollisesti kehittää jonkinlaista toimeliaisuutta myös Virossa ja Latviassa, joissa on suuret venäläisvähemmistöt.

Kriisi voi karata käsistä

Professori Hedlund korostaa, että kriisin eskaloituminen ei vielä tarkoita sotaa Ukrainan ja Venäjän kesken.

– Uskon, että suoranaiseen sotilaalliseen maahantunkeutumiseen Ukrainaan Venäjä ryhtyy vain aivan viime tilassa, kun tilanne on lähtenyt käsistä, Hedlund sanoo.

Kriisissä on kuitenkin jatkuvasti vaara, että tilanne karkaa osapuolten käsistä, varsinkin kun keskusteluyhteys on pitkälti katkoksissa.

– Liikkeellä on nyt niin vahvoja voimia, että kukaan ei enää oikeasti kontrolloi konfliktin dynamiikkaa vaan kentällä tapahtuu asioita, joihin hallitukset sekä Moskovassa että EU-maissa ja Yhdysvalloissa vain reagoivat, professori Hedlund sanoo.

– Meneillään on hirvittävän vakava peli, sillä Ukrainan rajalla on paljon venäläisiä joukkoja, jotka voivat mennä nopeasti sisään, jos tarvitsee.

EU aliarvioi Venäjän reaktiot Ukrainassa

Professori Hedlund arvostelee myös länsimaiden Ukraina-politiikkaa. Hedlundin mielestä Euroopan unionin politiikkaa Ukrainassa on leimannut naiiviuden ja välinpitämättömyyden yhdistelmä. Ukraina on ollut koko ajan tärkeämpi Venäjälle kuin EU:lle.

– Riski siitä, että EU pakottaisi Ukrainan läntiseen yhteisöön, sai Kremlin suunnittelemaan, miten se voisi estää tämän kehityksen, Hedlund arvioi.

Hedlundin mukaan EU:lle on ollut tyypillistä esittää mahtipontisia julistuksia Ukrainan kytkemisestä läntiseen yhteisöön, mutta unioni ei ilmeisesti ollut varautunut Venäjän jyrkkään vastareaktioon.

Hedlund näkee tässä selvän kontrastin suhteessa Venäjän politiikkaan.

– Venäjän strategia on aina Putinin valtaannoususta vuonna 2000 alkaen ollut kristallinkirkas, eli Ukraina kuuluu Venäjälle eikä Venäjä hyväksy muiden sekaantumista. Samaan aikaan EU on esittänyt mahtipontisia lausumia Ukrainan tienvalinnasta ja ollut sitten tekemättä mitään, Hedlund sanoo.

Putin ei ole jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta muistuttaa länsimaita siitä, että Venäjä pitää Ukrainaa itselleen elintärkeänä intressinä.

– Putin on tehnyt toistuvasti selväksi, ettei Naton ja EU:n lisälaajentumista hyväksytä. Hän meni sotaan Georgian kanssa vuonna 2008 estääkseen Naton laajentumisen Etelä-Kaukasiassa, Hedlund muistuttaa.

Kompromissitilaisuus menetettiin

Ukrainan kriisi puhkesi viime marraskuussa, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti vetäytyvänsä EU:n kanssa kaavaillusta assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksesta. Se toi ratkaisuun pettyneet mielenosoittajat Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustaan.

Janukovytšin hallinto reagoi mielenilmauksiin väkivaltaisesti, mikä vain entisestään yllytti protestiaaltoa.

Janukovytšin korruptoituneen hallinnon luhistuminen protestiliikkeen paineessa puolestaan johti Venäjän interventioon Krimin niemimaalla.

Professori Hedlund uskoo, että EU:lla ja Yhdysvalloilla olisi ollut mahdollisuuksia kompromissiin Venäjän kanssa vielä 21. helmikuuta asti. Tuolloin opposition ja presidentti Viktor Janukovytšin kompromissin murtuminen kuitenkin ylitti Venäjän presidentin Vladimir Putinin sietokyvyn.

– Hän katsoi, että nyt on kyseessä akuutti kriisitilanne ja että uudesta hallituksesta tulee hyvin venäläisvastainen ja se tulee torjumaan Venäjän vaikutusvallan Ukrainassa, Hedlund pohtii Putinin motiiveja.

Lännen kannalta ongelmallista on nyt se, että lännen Ukrainaille antama taloustuki päätyy suoraan Venäjälle muun muassa maakaasuvelkojen maksuun.

– Jokaisen miljardin dollarin, jonka länsi pumppaa Ukrainaan, Vladimir Putin imee venäläiseen sotakassaan, Hedlund sanoo.

Ukrainan talouden vakauttamisen edellytykset ovat erittäin heikot, ellei Venäjää saada osallistumaan. Nykytilanteessa Venäjä ei enää koe sen olevan intresseissään, mikä jättää Ukrainan valtiontalouden katastrofaalisen tilanteen läntisten veronmaksajien huoleksi.

Talouspakotteet ajan kysymys

Naiivi ja välinpitämätön asenne on professori Hedlundin mukaan leimannut myös Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa.

Hedlundin mukaan Yhdysvaltain hallinnon Venäjä-osaaminen on päässyt kuihtumaan, kun kylmän sodan sukupolvi on siirtynyt eläkkeelle ja huomio on kiinnittynyt muslimimaihin ja Kiinaan.

– Pentagonin, Valkoisen talon ja ulkoministeriön läheisyydessä ei ole sellaista osaamista Venäjästä ja Ukrainasta, jota olisi tarvittu nyt, Hedlund sanoo.

Niinpä Venäjä on kerta toisensa jälkeen kyennyt yllättämään länsimaat. Samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tähänastiset pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjää siitä, että länsi olisi tosissaan.

Professori Stefan Hedlund arvioi, että EU ja Yhdysvallat joutuvat vielä turvautumaan koviin talouspakotteisiin Venäjää vastaan.

– On vain ajan kysymys, ennen kuin EU ja Yhdysvallat joutuvat ottamaan käyttöön hyvin voimakkaita talouspakotteita ja niihin Venäjä vastaa täysimittaisesti. Silloin on kyse Venäjän ja lännen taloussodasta ja molemmat häviävät, Hedlund sanoo.

Talouspakotteet iskisivät hyvin ankarasti Venäjän talouteen mutta se heijastuisi takaisin EU:n talouteen, joka yhä on varsin hauras.