Pohjavesien fluoridipitoisuudet korkealla Kymenlaaksossa

Maakunnassa tutkittiin muun muassa pohjavesien fluoridipitoisuuksia viime ja tämän vuoden aikana. Fluoridipitoisuusarvot ylittivät Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset esimerkiksi Kouvolassa ja Pyhtäällä.

Kuvituskuva Kuva: YLE Keski-Suomi / Jarkko Riikonen

Fluoridipitoisuudet ovat koholla Kymenlaakson pohjavesissä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus tutki alueen pohjavesiä viime ja tämän vuoden aikana osana Kymenlaakson pohjavesiriskit hallintaan -hanketta.

Näytteet osoittavat fluoridipitoisuuksien vaihtelevan Kymenlaakson alueella, mutta pääsääntöisesti pitoisuudet ylittävät talousveden laatuvaatimukset. Korkeat fluoridipitoisuudet johtuvat alueen sijoittumisesta rapakivivyöhykkeelle.

Vesilaitokset puhdistavat talousveden ennen sen laskemista yleiseen verkkoon. Yksityisissä kaivoissa fluoridipitoisuus voi kuitenkin olla niin korkea, ettei veden juontia suositella varsinkaan lapsille. Suurina määrinä fluoridi voi olla jopa terveysriski.

– Pieninä määrinä fluoridi on hampaille terveellistä. Isot fluoridipitoisuudet voivat kuitenkin aiheuttaa luuston haurastumista ja hampaiden laikkuuntumista, kertoo projektisuunnittelija Sanna Tiaskorpi.

Kaivovesi kannattaa tutkia

Veden laatu vaihtelee eri puolilla maakuntaa. Pyhtään Siltakylässä fluoridipitoisuus oli 2,4 milligrammaa litrassa. Enimmäissuositus on Suomessa 1,5 milligrammaa litrassa.

Kouvolassa suurimmat arvot mitattiin Takamaalla, jonka pohjavedessä oli fluoridia reilu kaksi milligrammaa litrassa. Myös Iitissä arvot olivat joko ohjearvojen rajalla tai sen yli. Virolahdella ja Miehikkälässä pitoisuudet olivat puolestaan hyvin pienet.

– Kaakkois-Suomessa oman kaivoveden pitoisuudet kannattaa tutkituttaa. Eihän sitä muuten tiedä, koska lukemat vaihtelevat, sanoo Sanna Tiaskorpi.

Maakunnan pohjavesissä myös kloridi- ja rautapitoisuudet ovat koholla. Kloridi on peräisin tiesuolauksesta, mutta tutkimuksissa havaituista pitoisuuksista ei ole terveyshaittaa ihmiselle. Rautapitoisuudet vaihtelevat alueittain paljon, mikä johtuu erilaisista pohjavesiolosuhteista ja pohjaveden happipitoisuuden vaihteluista. Rauta on lähtöisin maa- ja kallioperästä.

– Rauta on lähinnä maku- ja esteettinen haitta, mutta se ei ole terveyshaitta, muistuttaa projektisuunnittelija Sanna Tiaskorpi.

Pohjavesinäytteitä otettiin jokaisesta Kymenlaakson kunnasta Kotkaa lukuunottamatta.