Koe uusi yle.fi

Nokkonen ja siankärsämö mausteeksi – näillä konsteilla kasvisruuan saa maistumaan lihalta

Lihankorvikkeille kuten soija- ja tofuvalmisteille voi hakea makua suomalaisista luonnonyrteistä. Myös erilaisia liharuuan korvaavia tuotteita löytyy kauppojen hyllyiltä entistä enemmän.

ilmiöt
Siankärsämön kuivatettuja kukintoja paperipussissa.YLE/ Tuija Veirto

Ruokavaliossa lihaa korvaaville tuotteille kuten soijavalmisteille, tofulle ja pavuille voi hakea uutta makua suomalaisesta metsästä. Monet luonnossa kasvavat yrtit sopivat paitsi perinteisten ruokien maustamiseen, myös lihankorvikkeisiin. Suomalaiset käyttävät liian vähän oman luonnon antimia, huomauttaa elintarvikeaineiden opettaja Mari Vartiainen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

- Soijatuotteet ja tofu ovat luonnostaan neutraalin makuisia, joten ne täytyy maustaa vahvemmin kuin liha. Suomesta löytyy runsaasti villiyrttejä, joita ruuanlaitossa voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi. Esimerkiksi nokkonen, voikukanlehdet, maitohorsman lehdet, väinönputki ja juuret ovat erinomaisia mausteita myös esimerkiksi salaatissa. Siankärsämö puolestaan tuo pippurista makua, jos haluaa jäljitellä lihan makua, kertoo Vartiainen.

Hän muistuttaa kuitenkin, että yrtit on tunnettava, sillä joukosta löytyy myös myrkyllisiä kasveja. Kiinnostus villiyrttien käyttöön näkyy jo esimerkiksi Pohjois-Savossa, jossa Martat ovat aloittamassa villiyritteihin liittyvää kurssia.

- Pyrimme kannustamaan ihmisiä käyttämään oman maan tuotteita. Lähdetään liikkeelle kotimaisilla tuotteilla, ja niitä voidaan sitten täydentää muualta tuoduilla. Meiltä löytyy luonnosta esimerkiksi runsaasti sieniä, jotka ovat erinomaisia proteiininlähteitä lihan tilalle. Sieniä saa ympäri vuoden ruokakaupoista. Suomalaiset voisivat käyttää myös marjoja nykyistä enemmän, kertoo erikoisneuvoja Heta Nykänen Pohjois-Savon Martoista.

Soijapavut pitävät nälän loitolla

Proteiinia voi hakea myös maailmalla jo vuosia myydystä ja Suomeen viime vuosina rantautuneesta sieniproteiinivalmisteesta nimeltä quorn. Prosessoimalla valmistettua tuotetta käytetään kasvisruokavaliossa korvaamaan lihaa. Tuotteeseen tutustutaan nykyään laajasti jo ravitsemusalan opetuksessa ja sitä käytetään useissa ravintoloissa.

- Sieniproteiinivalmiste on soijaproteiinin oloinen, jota voi käyttää ruokaan esimerkiksi kuutiona tai rouheena jauhelihan tapaan. Sitä voi käyttää esimerkiksi pataruuissa, kastikkeissa ja wokeissa. Se on hyvin sienimäinen ja sitä myydään ravintoloissa jo omana tuotteena esimerkiksi quorn-leikkeenä. Tuotetta on käytetty erityisesti opetustunneilla viime aikoina, kertoo elintarvikeaineiden opettaja Mari Vartiainen.

Lihaa voi ruokavaliossa korvata myös useilla vähärasvaisilla maitotuotteilla sekä palkokasveilla. Herneet ja pavut ovat hyviä proteiininlähteitä. Kaikki raaka-aineet eivät kuitenkaan tuo samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin liharuuat.

- Paras raaka-aine kylläisyyden lisäämiseen on soijapavut. Niissä on aminohappokoostumus, joka korvaa hyvin lihan. Soijapavuista tehdään esimerkiksi tofua, japanilaista misotahnaa ja soijamaitoa, Vartiainen kertoo.

Vartiainen sanoo, että viime aikoina myös pähkinät ja siemenet ovat entistä enemmän tulleet osaksi suomalaista ruokavaliota. Uuden pohjoismaisen ravintosuosituksen mukaan pähkinöitä suositellaan syötäväksi pari ruokalusikallista päivässä.

- Kyllä ne ovat vasta tulossa osaksi suomalaista ruokavaliota, niihin vasta totutellaan. Niillä ei tosin korvata lihasta saatavaa proteiinia, mutta ne toimivat hyvänä lisänä proteiinin rinnalla. Niissä on paljon rasvaa, joten määrien on oltava melko pieniä, kertoo Heta Nykänen.

Aasialainen ja skandinaavinen keittiö suosittuja

Lihaa voi myös korvata erityisillä ruuanlaittoon tarkoitetuilla keittobanaaneilla eli jauhobanaaneilla. Niitä myydään nykyään jo useiden ruokakauppojen vihanneshyllyillä.

- Banaania keitetään öljyssä tai lisätään johonkin ruokaan. Se ei ole niin makea kuin tavallinen banaani, Nykänen kertoo.

Elintarvikealan ammattilaiset ovat huomanneet, että jo vuosia trendinä ollut aasialainen kulttuuri on entisestään voimistumassa Suomessa. Rinnalle on kuitenkin yhä enemmän tulossa skandinaavinen keittiö.

- Aasiasta haetaan edelleen tiettyjä makuja, ja esimerkiksi erilaisia leviä käytetään varmaan jatkossa meilläkin enemmän. Merileväähän käytetään sushissa, mutta sillä voi myös maustaa ruokaa. Skandinaavinen ruokakulttuuri alkaa näkyä niin, että ruokaa etsitään yhä enemmän lähiseuduilta, mikä on hyvä asia, Mari Vartiainen huomauttaa.

- Kyllä myös kiinnostus kasvisruokaan ja erilaisiin lihankorvikkeisiin on lisääntynyt. Erilaisia proteiinituotteita on yhä enemmän tarjolla, ja niitä tulee myyntiin jatkuvasti lisää.

Asiantuntijat korostavat, että kuten missä tahansa ruuanlaitossa, myös lihakorvikkeiden valmistamisessa voi käyttää mielikuvitusta ja kokeilla erilaisia yhdistelmiä.

- Kaikista ruuasta täytyy löytää kultainen keskitie ja itselle sopiva tyyli syödä ja tehdä ruokaa, toteaa Heta Nykänen.