UPM:n Kymi-investoinnilla laajat työllisyysvaikutukset

Yhtiön puunhankinta Kaakkois-Suomen alueelta lähes tuplaantuu. Se tarkoittaa jopa 200 uutta työpaikkaa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen. Lisäksi kasvavat hakkuumäärät vaativat lisää väkeä metsähoitoon ja UPM:n omaan puunhankintaan.

Kuva: Mika Moksu / Yle

Suomalaisen metsäteollisuuden kirkkain valopilkku muutamien todella synkkien vuosien jälkeen on UPM. Helmikuun lopussa yhtiö paukautti varsinaisen uutispommin kertomalla 160 miljoonan  euron investoinnista Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevaan Kymin tehtaaseen. Sellutehtaan kapasiteetin nosto on vahva osoitus siitä, että suomalaisella teollisuusosaamisella on kysyntää ja kilpailukykyä.

Tehtaalle suurinvestointi ei ole tuomassa uusia käsipareja, suunta on ennemminkin päinvastainen. Tehdasalueen ulkopuolelle investointi sen sijaan heijastuu merkittävästi.

Suurimmat vaikutukset tulevat puunhankinnasta. Kun sellutehtaan tuotanto nousee 170 000 tonnilla 700 000 tonniin, tarvitaan myös raaka-ainetta. Kun tehtaalla puun tarve kasvaa noin 25 prosenttia, tarkoittaa se ostettavaan puumäärään lähes tuplausta.

- Nyt me hankimme Kaakkois-Suomen alueelta noin miljoona kuutiota puuta vuodessa ja määrä tulee kasvamaan noin 800 000 kuutiolla, kertoo, UPM Metsän aluejohtaja Esa Korhonen.

Kone- ja autokuskeille luvassa töitä

Puu on saatava metsästä tienvarteen ja siitä edelleen tehtaalle. Aluejohtaja Korhosen arvion mukaan puunkorjuuseen ja -kuljetukseen on luvassa jopa 200 uutta työpaikkaa lisää. Lisäksi uutta työvoimaa tarvitaan metsänhoitoon, kun hakkuumäärä kasvaa. UPM Metsä harkitsee myös lisätyövoiman palkkaamista omaan puunhankintaansa. Suurimpien työllisyysvaikutusten voi odottaa keskittyvän Kaakkois-Suomeen.

- Lähtökohtana on, että tätä puuta pyritään saamaan lähimaakunnista, vahvistaa aluejohtaja Korhonen.

Metsäteollisuuden vaikeudet ovat kiristäneet kuljetusalan tilannetta. UPM:n investointiuutinen otettiinkin hykerrellen vastaan etenkin puunkuljetusyrityksissä. Töille on tarvetta. Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi laskee nopeasti, että 800 000 kuution lisäys puunkuljetuksessa tarkoittaa työtä noin 50 kuljettajalle ja vajaalle parillekymmenelle autolle.

- Tällaisia uutisia me olemme odottaneet, Palojärvi huokaa.

Palojärvi korostaa, että kyse on nimenomaan uusista työpaikoista. Sellutehtaat höyryävät täysillä ja sahoillakin on hänen mukaansa havaittavissa piristystä. Puuta siis kuljetetaan taas kohtuullisen vilkkaasti, joten kapasiteettia ei juuri ole vapaana. Arviota tukee myös pitkään vilkkaana jatkunut puukauppa.

Ammattimiehistä jopa pulaa

Lisääntyvä puunkuljetus on aiheuttamassa alan yrityksille positiivisen ongelman. Työtä on tiedossa, työvoimaa voitaisiin palkata lisää, mutta kuskien saatavuus on hankalaa. Ammattitaitoiset kuljettajat ovat töissä ja ikääntyvät, vastaavasti uusia koulutetaan vähän.

- Esimerkiksi vuonna 2011 valmistui vain 15 uutta puutavara-auton kuljettajaa, kertoo Palojärvi.

Monet kuljetusyrittäjät ovatkin kouluttaneet kuljettajia omatoimisesti, mutta kiristynyt ajokorttilainsäädäntö teki siitä mahdotonta kalliin hintansa vuoksi. Lisäksi ammattiliikenteessä vaadittava ammattipätevyys pitäisi olla ajokortin lisäksi.

- Olemme pian tilanteessa, jossa joudumme harkitsemaan oman kuljettajakoulutusjärjestelmän aloittamista, kun yhteiskunta ei kouluta heitä tarpeeksi. Se voisi toimia samaan tapaan kuin UPM:n aloittama sellu- ja paperimiesten koulutus. Meillä on siihen täydet valmiudet, kertoo Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi.

Kymin tehtaan investointien tulisi olla valmiita ensi vuoden lopulla. Puukauppa alkaa kuitenkin vilkastua jo huomattavasti ennen sitä, sillä puukaupat solmitaan noin puolta vuotta ennen pölkyn päätymistä tehtaaseen. Metsäalan työllisyyden piristymistä voikin alkaa odottaa melko pian.