Ilmasto lämpenee – kotimaisia päärynöitä kaupoissa 2050?

Ilmaston lämpeneminen voi vahvistaa Suomen asemaa Euroopan ruuantuottajana. Kun kuivuus kutistaa viljelyä Etelä-Euroopassa, Suomessa pannaan multaan uusia lajeja.

Kotimaa
infografiikka
Vuonna 2050 kauraa olisi lämpötilan puolesta mahdollista viljellä Rovaniemen seudulla. Tällä hetkellä vyöhyke ulottuu Vaasan korkeudelle. Maissia ja härkäpapua viljellään laajalti vuosisadan loppupuolella kotieläinten rehuksi. Satorikkaampi rapsi tulee korvaamaan rypsin Etelä-Suomessa. Kauppojen hedelmätiskeihin ilmestyy kotimaisia päärynöitä, luumuja, kirsikoita ja viinirypäleitä. Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Ilmaston lämpeneminen voi vahvistaa Suomen asemaa Euroopan ruuantuottajana.

Lämpötilan noustessa kasvukausi pitenee, viljelyvyöhykkeet laajenevat yhä pohjoisemmaksi ja pelloista ja puutarhoista on mahdollista saada yhä isompia ja monipuolisempia satoja.

- Tuotanto tulee tulevaisuudessa painottumaan Pohjois-Euroopan ja Suomen suuntaan. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kääntää ilmaston lämpeneminen voitoksi, sanoo professori Pirjo Peltonen-Sainio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Kotimaisten hedelmien valikoima laajenee

Ilmaston lämpeneminen tulee parantamaan kotimaisten hedelmien ja vihannesten saatavuutta.

Kauppojen hedelmätiskeihin voi jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua ilmestyä kotimaisia päärynöitä, luumuja, kirsikoita ja viinirypäleitä.

Kotimaassa kasvatetut rypsi ja rapsi, härkäpapu ja maissi voivat korvata kokonaan kotieläinten rehuna käytetyn tuontisoijan.

Viljan kevätkylvöt voidaan vuosisadan lopussa aloittaa kuukausi aikaisemmin, eli Etelä-Suomessa jo huhtikuun alussa. Kauraa voisi lämpötilan puolesta viljellä tuolloin jopa Inarin korkeudella.

Kaurasta vientihitti?

Jotta viljelyn laajentaminen olisi mahdollista, on lämpenevään ilmastoon ensin sopeuduttava.

Kasvilajikkeet täytyy vaihtaa vastaamaan paremmin uusia olosuhteita. Myös lisääntyviin tuholaisiin, tulviin ja kuivuuteen täytyy varautua. Se tietää viljelijöille investointeja. Sään ääri-ilmiöt lisäävät viljelyn epävarmuutta.

Se, kuinka paljon Suomi tulee jatkossa hyötymään suuremmista ja monipuolisemmista sadoista, riippuu muun muassa siitä, kuinka valmiiksi raaka-aineet Suomessa jatkojalostetaan ja kuinka kotimaisia elintarvikkeita onnistutaan brändäämään ulkomaille.

- Olennaista olisi se, että meidän tuottamia arvokkaita raaka-aineita ei vietäisi ulkomaille paljaina jyvinä, vaan niiden ympärille tulisi tuotekehitystyötä. Siihen tarvitaan poliittista päätöksentekoa ja kannustimia, Pirjo Peltonen-Sainio sanoo.

Peltonen-Sainio arvioi, että suomalainen kaura voisi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi vientiartikkeli. Kauraa viedään Suomesta jo nyt esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus