Kesäaikaan siirtyminen heilauttaa eläintäkin – "Ihmettelevät, että mitä tuo ukko tuossa jo nyt pyörii"

Sikatilalla ruokintarobottikin kääntää kelloa, minkä vuoksi rautavaaralaisen Anttilan tilat siat saivat hieroa aamiaisella unihiekkaa silmistään. Maitotiloilla käytännöt vaihtelevat riippuen muun muassa siitä, onko navetassa lypsyrobottia vai ei.

Kotimaa
Sikoja sikatilalla
Juha Vauhkonen / Yle

Rautavaaralaisen Anttilan sikatilan yrittäjät Jouko ja Marita Riekkinen antoivat itselleen vain hieman armoa, kun Suomi siirtyi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kesäaikaan.

- Nukuttiin pidempään, mutta iltatyöt hoidettiin jo kesäajan mukaan, kertoo Marita Riekkinen.

Kesäaikaan siirtyi myös tilan ruokintarobotti. Tämä tiesi sitä, että maanantaiaamuna sikoja odotti jokakeväinen yllätys: ruokailun lähestymisestä kertova ääni alkoi kuulua tavallista aikaisemmin.

- Sen huomasin tänä aamuna, että kun robotti liikkui porstuussa niin pihaton puolella oli vielä ihan hiljaista. Normaalisti kun ne kuulee, että robotti liikkuu, täällä alkaa esiintyä levottomuutta. Tänä aamuna ne olivat vähän unisempia, mutta heti kun robotti aukaisee oven, ääntä piisaa.

Kun ihmisille tuottaa usein enemmän tuskaa kesäaikaan siirtyminen lyhyemmän uniajan vuoksi, tuotantoeläimillä tilanne on toinen. Syksyllä kellojen siirtäminen taaksepäin kun saattaa tietää sitä, että aamiainen myöhästyy. Tämä on huomattu myös Anttilan sikatilalla.

- Se (sika) on vähän levottomampi siinä vaiheessa, kun sitä ruokaa pitäisi tulla.

Nälkäinen sika on kova huutamaan

Olipa sian sisäinen kello missä ajassa tahansa, ruokaa ei Marita Riekkisen mukaan aina osata odottaa huutamatta.

- Se on nimenomaan se robotti, että "mulle tänne kaikki nyt heti". Vaikka meidänkin emakot saavat ruoan neljästi päivässä, ne ei vaan osaa odottaa omaa vuoroaan huutamatta.

Suurempi huuto kuuluu silloin, kun emakko on ns. joutilaana eli se ei imetä. Emakko saa nimittäin huomattavasti suurempia ruoka-annoksia imetysaikana.

Vaikka meidänkin emakot saavat ruoan neljästi päivässä, ne ei vaan osaa odottaa omaa vuoroaan huutamatta.

Marita Riekkinen

- Sen mahalaukku on imetysaikana venynyt, niin kyllä siinä vähän aikaa menee, että se kutistuu joutilaan annokseen sopivaksi.

Anttilan sikalassa eläimet on jaettu karsinoihin ja niiden sisällä arvojärjestys on tiukka. Jokaisella karsinalla on "pomonsa".

- Kyllä se pomo aina ensiksi käy sen heinätukon hakemassa ja viimeisille jää jotain, jos jää. Laihemmat ovat tottuneet, että ne saavat minulta vielä ekstra-annosta.

Maitotiloilla erilaisia käytäntöjä lypsytavastakin riippuen

Eläimen sisäinen kello on tuttua myös maitotiloilla. Lapinlahtelaisen Mikko Heikkisen pihattonavetassa lehmät antoivat aamulypsyllä tavallista vähemmän maitoa, koska yö oli normaalia lyhyempi. Heikkinenkin uskoo, että vaikeampaa eläimille on talviaikaan siirtyminen, sillä tuolloin lypsyväli venyy helposti pidemmäksi.

- Silloin täytyy tulla navetalle normaalia aikaisemmin. Tästä olen kuullut monenlaisia variaatioita, osa esimerkiksi tekee 10–15 minuutin siirtymää neljän-viiden päivän ajan.

Heikkisten tilalla tällaista pikkuhiljaa siirtymistä ei ole koettu tarpeelliseksi, koska lehmät ovat tottuneet siihen, että lypsyaika saattaa hieman vaihdella. Itse yrittäjille kesä- tai talviaikaan siirtyminen tuo lisätöitä, sillä moni maatilan kone on varustettu kellolla, joka täytyy itse rukata osoittamaan oikeaa aikaa.

Vieremäläisen Jouko Åkerlundin maitotilalla lypsämisen hoitaa robotti eikä kesä- tai talviaikaan siirtyminen tuota tämän vuoksi juurikaan lisätyötä. Lehmät käyvät nimittäin lypsyllä silloin, kun niistä hyvältä tuntuu. Ainoa rajoitus on, että taukoa edellisestä lypsystä on pitänyt kulua vähintään kuusi ja puoli tuntia.

Åkerlundit itse heräävät navettatöihin oikean kellon, ei lehmän sisäisen kellon mukaan. Tämä tiesi sitä, että lypsylehmät kohtasivat sunnuntaiaamuna isäntänsä työn touhussa tuntia tavanomaista aiemmin.

- Kyllä ne ehkä vähän ihmettelivät, että mitä tuo ukko tuossa jo nyt pyörii.