IPCC: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille

Havaitut vaikutukset koskevat niin ihmisten terveyttä, maa- ja meriekosysteemejä, vesivaroja kuin ihmisten elinkeinoja napa-alueilta tropiikkiin, pieniltä saarilta mantereille. Eniten kärsivät köyhät maat, joiden sopeutumiskyky on heikko.

Kotimaa
Ilmastonmuutospaneeli  IPCC:n tiedotustilaisuus Tokiossa
Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tiedotustilaisuus Tokiossa 31. maaliskuuta 2014. YK:n ilmastoasiantuntija Rajendra Pachauri kuvassa vasemmalla. Christopher Jue / EPA

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa on hyväksytty IPCC:n kokouksessa Yokohamassa Japanissa. Raportin keskeinen sanoma on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

- Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter toivoo, että päätöksentekijät ottavat tutkijoiden tuottaman tiedon vakavasti.

- Jos riittäviin toimiin ei ryhdytä, taustalla väijyy pelko siitä, että jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää. Tällainen kynnys voisi olla esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden peruuttamaton sulamiskehitys.

Ruuasta tulee pula

Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050.

- Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisää äärioloja, kuivuutta, kuumuutta ja rankkasateita. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto tuo aluksi myös hyötyjä, esimerkiksi pitenevän kasvukauden, vanhempi tutkija Kaija Hakala maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) sanoo.

Lämpeneminen, happamoituminen ja happikato muuttavat valtamerien elämää. Planktonin, kalojen ja selkärangattomien yhteisöt ovat siirtyneet pohjoisemmaksi veden lämpenemisen myötä. Pohjoisilla merialueilla merieliöiden monimuotoisuus ja kalojen biomassa ovat kasvaneet. Veden lämpeneminen on muuttanut suurten avomerellä elävien kalalajien esiintymisalueita. Meri- ja rannikkoekosysteemien muuttuessa niiden monimuotoisuus sekä niistä saatavat tuotteet ja palvelut heikkenevät. Rannikkoalueiden elinkeinot, erityisesti trooppisten ja arktisten alueiden kalastajayhteisöt, kärsivät.

Merenpinnan nousu, rannikkotulvat ja hyökyaallot aiheuttavat hengenvaaraa ja loukkaantumisriskejä sekä haittaavat elinkeinoja alavilla ranta-alueilla ja pienissä saarivaltioissa. Näistä kärsivät varsinkin köyhät väestöryhmät. Tulvat aiheuttavat vakavia haittoja kaupunkiväestölle joillakin alueilla.

Maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja ansiotulot niistä alenevat juoma- ja keinokasteluveden riittämättömän saatavuuden ja maanviljelyn tuottavuuden heikkenemisen takia. Nämä ongelmat ovat erityisen vakavia kuivien alueiden pääomaköyhille maanviljelijöille.

Sään ääri-ilmiöt hankaloittavat yhteiskunnan tärkeitä peruspalveluja, kuten veden ja sähkön saantia, terveys- ja pelastuspalveluja. Kuolleisuus, sairastavuus sekä muut haitat lisääntyvät hellejaksojen aikana varsinkin kaupunkien haavoittuvissa väestöryhmissä sekä ulkona työskentelevien keskuudessa.

Euroopassa jäätiköt kutistuvat

Euroopassa ilmastonmuutoksen lasketaan vaikuttavan monin tavoin. Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa, ja metsien eliölajeista osa runsastuu, osa taantuu. Metsäpaloriski Etelä-Euroopassa kasvaa.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on sulana pitempiä aikoja syksyllä ja talvella. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Tästä seuraa haasteita erityisesti maatalouden vesiensuojelulle. Eläinlajistossa Suomen ilmaston lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi lintujen aikaistuneena kevätmuuttona ja myöhentyneenä syysmuuttona.

Suomi laatii strategiaa sopeutumisesta

Valtiot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää sopeutumissuunnitelmia ja strategioita. Suomen sopeutumisstrategiasta kerätään tällä hetkellä lausuntoja.

- Sopeudumme tällä hetkellä lähinnä menneisiin tapahtumiin, kun meidän pitäisi jo valmistautua tulevaisuuden uhkiin, sanoo IPCC:n työryhmän II varapuheenjohtaja Chris Field.

IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneelin tavoitteena on tukea ilmastopoliittista päätöksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Raportin tekoon osallistui vuosina 2010–2013 noin 831 kirjoittajaa, joista viisi oli Suomesta.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus