Lapamato voi pesiytyä nykyihmiseenkin – "Laihduin 8 kiloa"

Raa'asta kalasta tarttuva lapamato oli varsinainen vitsaus Suomessa sotavuosina. Leveää heisimatoa esiintyy vieläkin, vaikkakin hyvin harvoin. Joensuulaismiehellle lapamato oli suuri yllätys, ja hän ehti jo epäillä syöpääkin rajusta laihtumisestaan.

terveys
Lapamato.
Sakari Jokiranta / Helsingin yliopisto

Joensuulaismies laihtui puolessa vuodessa 8 kiloa ja ehti jo huolestua kunnolla.

Lapamato muistutti nauhapasta tagliatellea.

Joensuulaismies

- Söin koko ajan enemmän ja silti painoa lähti. Mietin, vaivaako minua kilpirauhasen liikatoiminta vaiko jopa syöpä.

Mies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, etsi tietoa vaivoihinsa netistä ja alkoi epäillä loista. Asia ratkesi lääkärin vastaanotolla.

- Veri- ja kilpirauhasarvoni olivat normaalit, mutta hemoglobiini oli normaalin alarajalla.

Lääkäri päätyi diagnoosissaan lapamatoon, ja mies haki lääkkeet apteekista.

- Helpotus tuli muutamassa tunnissa. Mato tuli ulos kahdessa erässä ja pätkissä. Se muistutti nauhapasta tagliatellea.

Historiassa itäsuomalaisten vaivana

Leveä heisimaito oli Suomessa yleinen vielä 1940-luvulla, jolloin lapamato oli joka viidennellä suomalaisella – yleisimmin Itä-Suomessa, kertoo Terveyskirjasto (siirryt toiseen palveluun). Lapamato saadaan syömällä raakaa kalaa tai mätiä. Yleisimmät matoa kantavat kalat ovat hauki, ahven, made ja kiiski. Vain makean veden kaloissa on lapamatoa.

- Nykyisin lapamatotapauksia tulee vastaan harvoin – aivan ykköstapauksia. Yleisimmät oireet ovat laihtuminen ja huonovointisuus, kertoo johtava ylilääkäri Ari Laakkonen Joensuun sosiaali- ja terveyskeskuksesta.

- Olin syönyt ainakin mätiä ja mökillä järvikalaa, muistelee joensuulaismies laihtumistaan edeltävää aikaa.

Madon toukka pääsee Terveyskirjaston mukaan syödessä suolistoon ja kiinnittyy väkäsillä ohutsuolen limakalvolle. Noin kuukauden kuluessa se kehittyy aikuiseksi madoksi ja kasvaa lopulta 3-10 metrin pituiseksi. Se voi elää suolessa jopa 25 vuotta.

Joensuulla on oma sankarillinen lapamatomenneisyytensä. Sairaanhoitaja Alli Vaittinen-Kuikan nimi liittyy keskeisesti sodanjälkeisten vuosien kulkutautien nitistämiseen sekä kansanterveyden edistämiseen. Mato-Allinakin tunnettu Vaittinen-Kuikka sai sisämaata vaivanneen lapamatotaudin kuriin.