1. yle.fi
  2. Uutiset

Lentokentän kunnossapito vaatii järeitä koneita ja rautaista kuntoa

Kemi-Tornion lentoasemalla täytyy venyä moneksi. Päivän mittaan huolletaan kalustoa, omaa kroppaa ja saatetaan joutua metsästyshommiinkin, kertoo vuoroesimies Esko Karjalainen.

Kotimaan uutiset
Kemi-Tornion lentokenttä
Minna Aula / Yle

Liukas talvi on ollut Kemi-Tornion lentoterminaalin ja kiitotien kunnossapidolle haastava. Liukkaudentorjunnan lisäksi työntekijät hoitavat asemataso- ja turvatarkastuspalvelut sekä pitävät pelastusvalmiutta yllä.

Meillä on käytössä paljon tehokkaammat paloautot kuin mitä palokunnalla on.

Esko Karjalainen

– Meillä on pelastusvalmius jos koneita putoaa tähän lentokentän läheisyyteen. Tulipalo on saatava sammumaan nopeasti ja meillä on käytössä paljon tehokkaammat paloautot mitä palokunnalla on. Näiden paloautojen kattotykeillä voi ampua noin 60 000 litraa vettä minuutissa, kertoo Karjalainen.

Onneksi paloautoille ei ole ollut käyttöä kentällä. Tarpeen tullen lentokentän palokalustolla autetaan muissa sammutustöissä.

– Kerran olemme olleet palokuntaa auttamassa. Lähinnä näillä autoilla täytyy tehdä vain huoltoajoja, jotta akut ja muut pelaavat tarpeen tullen, Karjalainen kertoo.

Työntekijät harjoittelevat palotilanteita säännöllisesti ja pitävät tietysti myös kunnostaan huolen.

– Meillä on täällä punttisali, jossa käydään ahkerasti, jotta päästään kuntotesteistä läpi, Karjainen naurahtaa.

Kiitotiekemikaalia kului tuplamäärä

Lentokentällä tarvitaan järeitä koneita, jotta 48 metriä leveä ja kaksi ja puoli kilometriä pitkä kiitotie saadaan pidettyä kunnossa.

– Tämä talvi on ollut erittäin liukas, vaikka lunta ei ole ollutkaan niin paljon. Kiitotiekemikaalia on kulunut tuplamäärä normaaliin talveen verrattuna eli noin 40 000 litraa, Karjainen selvittää.

Kiitotiekemikaalia on kulunut tuplamäärä normaaliin talveen verrattuna, eli noin 40000 litraa.

Esko Karjalainen

Kiitotielle tarvitaan kitkaa, jotta lentokone voi turvallisesti laskeutua. Liukkaalla ja lumisella kelillä kiitotietä putsataan harjausyksilöillä, jotka jyrsivät lunta pois ja aiheuttavat kitkaa.

– Kitkanmittauslaitteella mitataan sitten kitka noin 7-8 minuuttia ennen koneen laskeutumista. Se on tietokoneohjattu järjestelmä, josta tiedot menevät suoraan lennonjohtotorniin, mikä ilmoittaa sitten koneelle, Karjalainen esittelee.

Suomessa kentät hyvin harvoin kiinni

Karjalaisella on neljäntoista vuoden kokemus lentokentän kunnossapidosta. Suomen talvioloissa kaikkeen on varauduttu ja vain erittäin harvoin koneet eivät pääse laskeutumaan.

– Tänä talvena on saatu kenttä pidettyä auki. Joskus erittäin, erittäin voimakkaalla lumipyryllä koneet joutuvat käyttämään varakenttää eli jos ei tänne Kemi-Tornioon pääse laskeutumaan, niin koneet laskeutuvat Ouluun tai Rovaniemelle, Karjalainen kertoo.

Ennen koneen laskeutumista tarkkaillaan säätä suoraan monitorista. Kiitotie on pidettävä puhtaana ja joskus kenttätyöntekijät saattavat joutua tarttumaan myös aseeseen.

– Nyt kun muuttolinnut alkavat liikkua, joskus niitä joudutaan ampumaan tuolta kiitoradalta koneen tieltä, Karjalainen sanoo.

Lue seuraavaksi