Tulvia, myrskyjä ja hellettä – "Suomella hyvät mahdollisuudet varautua ilmaston lämpenemiseen"

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä astetta, Suomessa keskilämpötila voi nousta arvioiden mukaan vielä enemmän.

tiede
Salamoita Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä kuvattuna.
Toni Hellinen / Yle

Ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen 50 vuoden kuluessa enemmän sateisia talvia, myrskyjä, tulvia ja helleaaltoja, sanoo professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

– Talvet ovat keskimääräistä märempiä ja lumikausi lyhyempi. Talvet, jolloin on hyvät hiihtokelit etelässä, ainakin vähenevät. Muuttolinnut tulevat aikaisemmin. Voi tulla muutoksia sekä meri, järvi- että metsäekosysteemeissä.

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä astetta, Suomessa keskilämpötila voi nousta arvioiden mukaan vielä enemmän.

Maanantaina julkaistuun IPCC:n eli kansainvälisen ilmastopaneelin raporttiin on koottu uusinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua.

– Tämä ei ole mielipide, tämä ei ole politiikkaa, vaan tämä on uusinta tutkimustietoa, sanoi Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Muiden vaikeudet näkyvät myös Suomessa

Muualla maailmassa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla huomattavasti dramaattisempia, mutta kansainvälisen talouden kautta niiden vaikutukset näkyvät myös Suomessa.

– Merkittävät ilmastonmuutoksen haittavaikutukset kohdistuvat köyhempiin yhteiskuntiin Suomen rajojen ulkopuolella ja meillä on velvollisuus jo oman intressin kannalta tukea sopeutumista myös muualla, Mikael Hildén sanoo.

Köyhemmissä maissa sopeutuminen on vaikeampaa, mutta länsimaissa uhkakuviin pyritään varautumaan hyvissä ajoin.

Suomeen lämpenevä ilmasto voi aluksi tuoda myös hyötyjä, kuten pitenevän kasvukauden.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lämpenemiseen on silti varauduttava huolella, koska muuten vaikutukset voivat olla täälläkin katastrofaalisia.

"Hyvät mahdollisuudet varautua"

Suomen kyky varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen on Hildénin mukaan hyvä. Esimerkiksi kaupungeissa voi rakentaa niin, etteivät rankkasateet tai tulvat aiheuta ongelmia.

– Samaten, kun tiedetään, että helleaallot aiheuttavat kuolleisuutta ja sairastuvuutta, niin rakennetaan vaikkapa vanhustentalot sellaisiksi, ettei lämpötila niissä nouse niin herkästi.

Kaikkia lämpenemisen aiheuttamia muutoksia ei ole vielä mahdollista arvioida. Nyt kuitenkin myönnetään, ettei pelkkä ilmastonmuutoksen torjuminen enää riitä, vaan väistämättömiin muutoksiin yritetään sopeutua ja varautua.

Valtiot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää sopeutumissuunnitelmia ja strategioita. Suomen sopeutumisstrategiasta kerätään tällä hetkellä lausuntoja.

Ongelman aiheuttaa se, että tarkalleen ei tiedetä, mihin kaikkeen pitäisi sopeutua. Varautuminen kannattaa joka tapauksessa, arvioi Mikael Hildén.

– Kustannukset kasvavat silloin kun ei tehdä mitään ja ollaan vasta yllätysten edessä pakotettuja toimimaan. Mitä paremmin pystymme erilaisiin ääri-ilmiöihin sopeutumaan, sen paremmin selviämme myös pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksesta.