Hyljätystä pikku vasikasta kasvoi terapialehmä

Pienikokoisena syntyneen sotkamolaisvasikan asunto- ja työpaikkailmoitus levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa. Nyt tuotantoeläimeksi kelpaamattomalle Jouluruusulle on löytynyt uusi koti sekä työ vanhusten ja kehitysvammaisten parissa.

Kotimaa
Emäntä Helena Okkonen leikkii ulkona Jouluruusu-lehmän kanssa.
Kata Laurikainen / Yle

Sotkamolaiselle maatilalle syntyi vuoden 2012 marraskuussa pienen pieni lehmävasikka, jonka eloonjäämisestä ei alkuun ollut tietoa. Pienokainen painoi syntyessään vain 12,5 kiloa, kun normaalisti vasikka painaa 35-40 kiloa. Korkeutta vasikalla oli vajaa 50 senttiä.

– Vasikka syntyi vartin yli keskiyön. Emä hylkäsi epäkelvon jälkeläisensä heti, joten otin sen haalarin sisään lämpimään. Yön tunteina haettiin sitten nitoja ja kyhättiin muovista keskoskaappi. Lämmittelin pienokaista myös hiustenkuivaajalla, muistelee emäntä Helena Okkonen.

Emäntänsä ja isäntänsä uutteralla hoivalla vasikka selvisi ja sai nimekseen Jouluruusu. Pikkuvasikka vaati kymmenen juottokertaa päivässä, desin kerrallaan tuttipullosta.

– Kyllähän siihen hoivaamiseen aikaa meni, mutta ei se tuntunut rasittavalta. Jouluruusu oli vain hieman haasteellinen, Okkonen kertoo.

Syytä Jouluruusun pieneen kokoon ei saatu selville, mutta pian ymmärrettiin, ettei se koskaan tulisi kasvamaan kunnon tuotantolehmän mittoihin. Jouluruusu oli kuitenkin pienestä koostaan huolimatta sopusuhtainen ja söi. Myös eläinlääkäri vakuutti sen olevan terve.

– Ei meille missään vaiheessa tullut mieleen häntä hävittää pois. Ajattelimme, että aika näyttäköön, mikä Jouluruusun paikka tässä maailmassa tulee olemaan, kertoo Okkonen.

Jouluruusu-lehmä käyskentelee kotipihallaan vapaana.
Jouluruusu käyskentelee kotipihalla vapaana.Kata Laurikainen

Sosiaalisen median kautta monille tutuksi

Emäntä Helena Okkonen toimii aktiivisesti Kainuun karjakerhossa ja laittoi arpajaisvoittoja kysellen sähköpostia Oma aika -lehden päätoimittajalle. Saadakseen sähköpostinsa erottumaan entinen mainosalan ammattilainen liitti sen mukaan kuvan Jouluruusu-vasikasta pienessä pajukorissa.

– Päätoimittaja otti minuun yhteyttä ja lupasi arpajaisvoitot heti, mutta pyysi kertomaan lisää kuvassa komeilevasta vasikasta. Päätimme sitten ryhtyä yhteistuumin etsimään Jouluruusulle uutta kotia ja mahdollisesti työpaikkaakin, Okkonen naurahtaa.

Jouluruusun kodinetsintä- ja työpaikkahakemus alkoi levitä nopeastisosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun)ja pienen vasikan tarina kosketti monia. Lopulta Oma aika -lehden päätoiimittaja rupesi kirjoittamaan myös blogia Jouluruusun kuulumisista, joita Okkonen hänelle viestitti kuvien kera.

Jouluruusu-lehmä emäntänsä Helena Okkosen syleilyssä.
Jouluruusu navetassa emäntänsä rapsutuksessa.Kata Laurikainen / Yle

Nyt vuoden ja neljän kuukauden ikäisen Jouluruusun tarinaa seuraa jo noin 180 000 ihmistä Oma aika -lehden Facebook -sivujen kautta.

Uusi koti ja työ terapeuttina

Lehmälle olisi ollut runsaasti halukkaita ottajia, mutta Okkoselle oli tärkeää löytää sille juuri oikea osoite.

Loppujen lopuksi kaikki lehmät ovat terapialehmiä.

Helena Okkonen

– Minulle tuli valtavasti yhteydenottoja ympäri Suomea. Kaikkialla tunnuttiin ymmärtävän, että tällaisesta vasikasta, jota on pienestä pitäen käsitelty, on moneksi. Sitten sain viimein soiton iisalmelaiselta naiselta, joka kertoi tarvitsevansa terapialehmän. Ajattelin heti, että nyt löytyi Jouluruusulle uusi koti, Okkonen sanoo.

Helena Okkonen päätti luottaa intuitioonsa ja luovuttaa rakkaan lehmänsä muiden iloksi Iisalmeen. Jouluruusu muuttaa uuteen kotiinsa kevään aikana ja aloittaa samalla työt aikuisten kehitysvammaisten ja vanhusten terapialehmänä.

Emäntä Helena Okkonen saa kunnon pusun Karkelo-lehmältään.
Helena Okkonen Karkelo-lehmän pusuterapiassa.Kata Laurikainen / Yle

Monia eläimiä on käytetty terapiassa apuna, mutta lehmiä ilmeisesti varsin vähän. Joka tapauksessa Jouluruusu on ainutlaatuinen.

– Ainakaan sosiaalisen median kautta en ole kuullut, että terapialehmiä olisi yhtään ennestään Suomessa, mutta näin pientä terapialehmää ei varmasti ole toista. Loppujen lopuksi kaikki lehmät ovat terapialehmiä, Helena Okkonen vakuuttaa.