1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Autotallista kivijalkakauppiaiksi: Taiteilijapariskunta löysi elannon arvosienistä

Suomesta ensimmäisten joukossa villitryffeleitä löytänyt pariskunta leipoo arvosienten ympärille uutta uraa. Vaikka markkinat kasvavat hitaasti, suomalaiset ovat nyt valmiimpia erikoisille mauille, sanoo yrittäjäpari.

ilmiöt
Jaana Lamppu-Blick ja Esa Blick viimeistelevät herkkupuotiaan ennen avajaisia.
Hanna Lumme / Yle

Lahtelainen yrittäjäpariskunta on onnistunut siinä, mistä moni haaveilee. He loivat harrastuksestaan itselleen uuden ammatin.

Kaikki alkoi vuodesta 2006. Silloin pariskunnan lagotto romagnolo -rotuiset koirat löysivät Lahdesta villitryffeleitä.

Sittemmin pariskunta etsi lisää arvosieniä, kehitteli niistä jatkojalosteita ja alkoi purkittaa herkkuja myytäväksi. Myös ravintolat ovat ottaneet suomalaisia villitryffeleitä listoilleen.

Suomalaisten tryffeleiden hinta pysyttelee pitkälti maailmanmarkkinahinnan tasolla. Kilohinta pyörii 3 500 euron nurkilla – tosin italialaisista tryffeleistä voi joutua maksamaan jopa 5 000 euroa kilolta.

Mikään halpa herkku ei siis ole kyseessä.

Jaana Lamppu-Blick ja Esa Blick tietävät, että villitryffelin hintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät, esimerkiksi sää. Jos sataa, tryffelit ovat matoisia. Putsauksen jäljelle niistä ei jää jäljelle juuri mitään, Esa kertoo.

Satokauden pituutta on myös vaikea ennustaa.

- Viime syksynä satokausi loppui lyhyeen, mutta jatkui sitten. Välillä satoi lunta ja tuli pieni routa, sitten taas lämpeni ja tryffelit heräsivät henkiin. Keräsimme viimeiset tryffelit uudenvuodenpäivänä. Sellaista ei ole tapahtunut koskaan ennen, Esa kertoo.

Sadan gramman saalis työn takana

Maan uumenissa eläviä sieniä on vaikea löytää. Ilman tarkkaa nenää työ olisi mahdotonta. Siksi apuna käytetään koiria. Maailmalla käytetään myös sikoja, mutta niiden ongelma on siinä, että ne yrittävät syödä löytönsä itse.

Mutaisissa maastoissa möyriminen ja kaivaminen vaatii myös tietynlaista luonteenlaatua. Vaikka tryffeli on arvokas, itsensä elättäminen sillä vaatii yritteliäisyyttä ja viitseliäisyyttä.

Kautta maailmansivun kuvataiteilijat ovat pitäneet hyvästä ruoasta ja järjestäneet ruokajuhlia. Ehkä se on siinä, että ruoka on lapsesta asti kuulunut elämään olennaisena osana.

Esa Blick

- Hyvä, jos toimeentulon saa, silloin olemme onnellisia. Löytääkseen sata grammaa tryffeliä on tehtävä paljon töitä. Toisaalta, pienestä määrästä tryffeliä riittää isolle porukalle, Jaana sanoo.

Tryffeliuransa alkuaikoina pariskunta kiersi koirineen itse jäljittämässä sieniä. Viime aikoina he ovat myös kouluttaneet koirakoita eripuolilta Suomea etsintätehtäviin.

Kysyntä on kasvanut siinä määrin, että apureita tarvitaan. Sienietsintä on myös hyvää nenäharjoittelua koirille.

- Ihmiset haluavat kerätä sieniä ja katsoa, miten koira toimii vaistonsa varassa luonnossa. Etsijät eivät ehkä ole niinkään ruokaihmisiä, että haluaisivat itse käyttää tryffeliä, vaan he tahtovat lähinnä lähteä koiratouhuun, Esa sanoo.

- Toki siinä on kouluttamista, että ihmiset oppivat tunnistamaan tryffelin. Maan alla kasvaa kaikenlaisia sieniä, joten on erotettava, mitkä ovat syötäviä. Suomesta on löytynyt kolmea syötävää tryffelilajia, ja yksi niistä on huippuluokan tryffeli, Jaana täydentää.

Viljeltyä vai villiä?

Vaikka ala ei ole helpoimmasta päästä, kilpailu lisääntyy Suomessakin.

Esimerkiksi Juvan tryffelikeskus luotsaa hanketta, jonka tavoite on onnistua viljelemään tryffeleitä. Viljelmiä on ympäri Suomea, mutta sato on toistaiseksi jäänyt pieneksi.

Lahtelaispariskunnan mukaan tryffelibisnekseen mahtuu toimijoita.

- Varmaan se päivä vielä tulee, että viljellyistä tryffeleistä korjataan satoa. Silloin viljelijät tulevat volyymilla, mutta heillä on mieto tryffeli. Meillä on luonnonvarainen tryffeli, joka on erilainen. Mutta tilaa on varmasti molemmille, Jaana pohtii.

Ruokahifistelijät kokeilevat

Lahtelaisten tryffeleiden markkinat ovat pääosin Etelä-Suomessa. Jaana Lamppu-Blickin ja Esa Blickin mukaan voimakkaan makuisesta tryffelistä ovat innostuneet etenkin ruokaharrastajat, jotka haluavat kokeilla uutta.

Yrittäjäpariskunta on pyörittänyt bisnestään tähän asti omakotitalonsa autotallista. Tryffelituotteet on valmistettu siellä.

Löytääkseen sata grammaa tryffeliä on tehtävä paljon töitä.

Jaana Lamppu-Blick

Koska ruokabisnes on lähtenyt pikkuhiljaa nousuun, he rohkaistuivat perustamaan kivijalkaliikkeen Lahden ydinkeskustaan. Vanhan kultakaupan remontoimisessa herkkupuodiksi on riittänyt tekemistä.

Miten graafisena suunnittelijana kannuksensa hankkinut Jaana ja taidemaalari Esa summaisivat tähänastista taivaltaan, mikä tähän pisteeseen toi?

- Kautta maailmansivun kuvataiteilijat ovat pitäneet hyvästä ruoasta ja järjestäneet ruokajuhlia. Ehkä se on siinä, että ruoka on lapsesta asti kuulunut elämään olennaisena osana.

Mitä tulee autotalliin, jossa tryffeliyrittäjien herkut ovat tähän asti syntyneet, se pysyy tuotantotilana jatkossakin. Tila on toki muokattu elintarviketuotantoon sopivaksi.

- Ihmiset löysivät sinnekin, vaikka se oli syrjässä ja piilossa. Nyt rohkaistuimme tulemaan Lahden keskustaan, Jaana sanoo ja väläyttää, että takataskussa on muitakin ideoita sienten varalle.

- Lahdesta voisi tulla tryffelikaupunki ja täällä järjestää tryffelifestarit sekä tapahtumia… hän maalailee.

Lue seuraavaksi