PISA-asiantuntija: Oppilaiden motivointi on avainkysymys

Tuore PISA-tutkimus paljastaa, että suomalaiset tytöt pärjäävät poikia paremmin arkielämään liittyvissä ongelmanratkaisutehtävissä. Pisa-asiantuntijan mukaan kaikkien oppilaiden motivointiin tulisi kiinnittää huomiota.

Kotimaa

PISA 2012 tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa 15-vuotiaiden oppilaiden arkielämän ongelmanratkaisukykyä tietokoneavusteisesti.

Interaktiiviset tehtävät toteutettiin tietokoneella. Oppilaiden piti muun muassa ratkaista, miten kolme kartalla olevaa henkilöä saadaan tietyssä ajassa kohtaamaan samassa pisteessä.

Suomen osalta tulokset jatkavat samassa linjassa joulukuussa 2013 julkaistujen tulosten kanssa matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon osalta, kertoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

- Kauko-Idän maat ovat miehittäneet kärkisijat ja Suomi sekä muutaman muu länsimaa tulevat seuraavana.

Karjalainen on Suomen edustajana PISA-hallintoneuvostossa.

Suomen tytöt loistivat

Pojat menestyivät ongelmanratkaisutaidoissa keskimäärin tyttöjä paremmin. Suomessa tyttöjen saamien pisteiden keskiarvo oli kuitenkin merkittävästi poikia korkeampi. Karjalainen ei yllättynyt tästäkään tuloksesta.

- Tämä kertoo samaa viestiä, kuin matematiikan arviointi, jossa nimenomaan poikien osaaminen oli heikentynyt selvemmin kuin tyttöjen. Tässä uudessa alueessa meillä ei ole samaa vertailukohtaa, mutta tämäkin kertoo, että poikien osaamisen ja motivoinnin eteen on tehtävä hieman enemmän töitä kuin tyttöjen.

Motivaatio kuntoon

Karjalainen kuitenkin muistuttaa, että kaikkien oppilaiden motivointiin tulisi kiinnittää huomiota sukupuolesta riippumatta.

- Motivaation nostaminen on ihan avainkysymys suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Se on yksi tärkeimmistä tekijöistä, mikä meillä selittää oppimistuloksia.

PISA-tutukimus nosti esiin myös suomalaisten sinnikkyyden ja avoimen mielen merkityksen tehtävänratkaisussa.

- Suomalaiset oppilaat, jotka ottavat tehtävän vakavasti ja tosissaan, pärjäävät myös näissä testeissä paremmin kuin muissa maissa.

Suomessa perhetaustalla vähemmän merkitystä

Lisäksi suomalaisten kohdalla oppilaan sosioekonominen tausta painaa tuloksissa muita maita vähemmän.

- Meillä oppilaan taustatekijöillä, mitkä liittyvät vanhempien koulutukseen ja sosioekonomiseen taustaan, on pienempi selitysosuus kuin OECD:ssä keskimäärin.

Kuitenkin suomalaiset maahanmuuttajatautaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti kantavaäestöön verrattuna.

- Tämä on kärjistynyt viimeisissä pisa-tutkimuksissa eli erot ovat kasvaneet näiden ryhmien välillä. Tästä meillä on tulossa ennen kesää erillisraportti, jossa selvitetään, mistä nämä erot johtuvat ja millaisin keinoin niihin voidaan puuttua, Karjalainen sanoo.