Tutkija: Putin puhuu kuin tsaari – suomalaispresidenttien puheissa korostuu kansan yhtenäisyys

Suomea hallinneiden tsaarien ja presidenttien puheita tutkineen Anneli Portmanin mukaan Aleksanteri I:n ja presidentti Putinin puheet muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. Suomen presidenttien puheet puolestaan korostavat kansan sivistystä ja yhtenäisyyttä.

Kotimaa
Vladimir Putin pitää puhettaan Kremlissä 28. maaliskuuta 2014.
Vladimir Putin pitää puhettaan Kremlissä 28. maaliskuuta 2014.Alexey Druzhinin / Ria Novosti / AFP

Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle vuonna 1809, tsaari Aleksanteri I piti puheen, joka muistuttaa tutkija Anneli Portmanin mukaan hämmästyttävästi presidentti Putinin 18.3.2014 puhetta Krimin alueen liittämisestä Venäjään.

Portmanin mukaan molemmat hallitsijat vakuuttivat puheissaan hyvää tahtoaan alueen kansoja kohtaan ja sysäsivät vastuuta tapahtumista ulkopuolisten tahojen niskoille.

– Ällistyin, kun luin Putinin puheen. Koin déjà vu -hetken. Sekä tsaari Aleksanteri I että Putin käyttivät samanlaisia painotuksia ja perusteluja. Molemmat vakuuttivat kunnioittavansa maan lakeja, tapoja ja kansan erityisluonnetta, kertoo tutkija Portman.

Putinin puhe oli kuin déjà vu -hetki.

Anneli Portman

Aleksanteri I ja Putin vetosivat puheissaan historian oikeutukseen ja vakuuttivat suojelevansa kansoja vihollisilta. Aleksanteri puhui vihollisena Napoleonista ja Putin puolestaan viittasi Yhdysvaltoihin. He kuvailivat muita maita epäluotettaviksi ja esittäytyivät itse rehellisinä ja luotettavina.

Portmanin mukaan mielenkiintoista oli myös hallitsijoiden me-sanan käyttö.

– Aleksanteri I ja Putin käyttivät paljon me-sanaa. He osoittivat puheensa niin kansalle kuin omille tukijoukoilleen. Samalla he määrittelivät ketkä kuuluvat me-sanan piiriin.

Molemmat puhuivat myös jumalasta ja legitioivat toimenpiteet yliluonnollisella tuella.

"Suomen entiset presidentit eri mieltä nykyisistä säästöistä"

Tutkija Anneli Portman tutki tsaarien lisäksi kymmenen suomalaispresidentin puheita. Portman arvio, että entiset presidentit eivät hyväksyisi nykyhallituksen säästöpäätöksiä. Ainakaan koulutuksesta he eivät leikkaisi.

Entiset presidentit eivät leikkaisi koulutuksesta.

Anneli Portman

– Presidentit näkivät tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen Suomen kivijalkoina. Koulutuksen tärkeys toistui heidän puheissaan. Presidentit uskoivat, että pieni Suomi ei selviä ilman koulutettua kansaa.

Portmanin mukaan entiset presidentit taistelisivat nykyistä ponnekkaammin myös eriarvoistumista vastaan. Kansan yhtenäisyyden rakentamista pidettiin ensiarvoisen tärkeänä eikä kahtiajakoa esimerkiksi varakkaisiin ja köyhiin hyväksyttäisi.

– Sodanjälkeisissä puheissa ymmärrettiin hyvin suomalaisten tekemät uhraukset. Leikkaukset motivoitiin paremmalla tulevaisuudella. Luvattiin, että uhraukset johtavat kaikille parempaan huomiseen.

Presidentit painottivat työn merkitystä

Entiset presidentit eivät katsoisi hyvällä Suomen työllisyystilannetta. Heidän puheissaan työn tekemisellä ja tarjoamisella oli keskeinen sija.

– Presidentti Kallion valtiopäivien avajaispuhe vuodelta 1938 voisi olla tältä päivältä. Hän halusi höllentää sääntöjä, jotta ihmisten olisi helpompi yrittää ja työllistyä. Kallio korosti, että Suomen pitää luoda olosuhteet innovaatioille ja työlle.

Portmanin mukaan nykyisiltä vallanpitäjiltä puuttuu halu johtaa näyttämällä esimerkkiä.

– Entiset presidentit pyrkivät näyttämään kansalle, että myös he näkivät vaivaa ja uhrautuivat. Presidentit kiersivät ahkerasti Suomea ja olivat kansan keskellä. He pyrkivät kuuntelemaan kansan huolia.

Presidenttien puheissa alkoi myöhemmin toistua yhä enemmän Suomen asema rauhan välittäjänä.

Näin presidentit puhuivat

Tällä tavalla tutkija Anneli Portman luonnehtii suomalaispresidenttien puheita:

Kaarlo Juho Ståhlberg, 1919–1925

Presidentti Stålberg korosti yhteen hiileen puhaltamista ja itsenäisyyden säilyttämistä. Ståhlbergin puheissa oli isällinen sävy, jossa varoiteltiin tekemästä mitään mikä vaarantaisi itsenäisyyden.

Lauri Kristian Relander, 1925–1931

Presidentti Relander, lempinimeltään Reissu-Lasse matkusti paljon ympäri Suomea ja painotti puheissaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamista.

Pehr Evind Svinhufvud, 1931–1937

Presidentti Svinhufvudin aikana Suomea repivät kieliriidat, jotka uhkasivat kansallista yhtenäisyyttä. Svinhufvudin puheiden keskeinen sisältö oli yhtenäisyyden ylläpitäminen ja lähimmäisen hyvinvoinnista huolehtiminen.

Kyösti Kallio, 1937–1940

Suomi ajautui sotaan pari vuotta presidentti Kallion kauden alkamisen jälkeen. Kallion puheissa korostuivat yhtenäisyys ja lähimmäisen auttaminen. Myös hengellisyys oli puheissa usein esillä.

Risto Heikki Ryti, 1940–1944

Presidentti Rydin puheissa korostui turvallisuus ja sen varmistaminen. Ratkaisu ottaa päälleen sotasyyllisuus selittyy turvallisuuden maksimoimisella.

Carl Gustaf Emil Mannerheim, 1944–1946

Mannerheim oli presidenttinä vain kaksi vuotta heti sodan jälkeen. Hänen puheissaan tärkeimmät arvot löytyvät työn tekemisestä. Mannerheim kannusti ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen maan jälleenrakentamiseksi.

Juho Kusti Paasikivi, 1946–1956

Presidentti Paasikiven ja presidentti Kekkosen puheissa on samanlainen arvoprofiili, mutta Paasikivellä korostuu hengellisyys ja lähimmäisistä huolehtiminen. Paasikivi nosti esiin myös sisäpoliittisen ja ulkopoliittisen vakauden säilyttämisen.

Urho Kaleva Kekkonen, 1956–1982

Presidentti Kekkonen puhui paljon koulutukseen panostamisesta. Kekkosen mukaan kaikilla piti olla samanlaiset oikeudet koulunkäyntiin. Kekkonen korosti Suomen taloudellista hyvinvointia ja kansallisen vaikutusvallan kasvattamista.

Mauno Henrik Koivisto, 1982–1994

Presidentti Koivisto painotti turvallisuutta, maailmanrauhaa ja vastuuta ympäristöstä. Koiviston kauden lopulla Suomeen iski lama. Sen jälkeen puheissa nousi esiin työn arvostaminen. Koiviston mukaan kaikkien oli nähtävä vaivaa.

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, 1994–2000

Presidentti Ahtisaari korosti erityisesti maailmanrauhan tärkeyttä ja turvallisuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Myös tasa-arvon vaatimus on vahvasti  läsnä Ahtisaaren puheissa.