1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Pohjoisen tuulet ja laulurunous puhaltavat Kajaanin Runoviikolle

Aulikki Oksanen, laulurunous ja pohjoisten seutujen taiteiljoiden esillemarssi korostuvat tulevan kesän Kajaanin Runoviikon ohjelmistossa. Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto haluaa tapahtumasta muun muassa pienten suomalaisten esitysten katselmuksen.

Wimme Saari. Kuva: Riddu Riddu -festivaali

Kajaanin Runoviikon (siirryt toiseen palveluun) taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto pitää tyytyväisenä käsissään tulevan kesän ohjelmistoa.

– Isoin savotta on nyt takana, kun tämä on saatu tähän muotoon.

Taisto Reimaluoto korostaa syrjäseutujen osaajia, koska tulevana kesänä Kajaanin Runoviikko kurkoittaa laulaen pohjoiseen. Ensimmäistä kertaa runoviikolla esiintyy saamelaisartisti Wimme Saari.

– Jos ajatellaan Kajaania sijainniltaan, niin olemme puolimatkan krouvissa. Keskellä Suomea. Minulla on ollut jo pari vuotta ajatus, että jospa saisi hiljakseltaan kiivettyä ylös, pohjoiseen. Saisi erämaiden ihmisiin kontakteja, koska siellä on paljon hienoja esityksiä. Haluaisin näyttää niitä täällä etelän ihmisille.

– Sen aikaa kun minä tässä olen johtajana, niin haluan tehdä Runoviikosta pienien suomalaisten esitysten katselmuksen.

Vahvana teemana laulurunous

Wimme Saaren lisäksi Runoviikko esittelee laulurunoutta kesän 2014 Suven Runoilijan, Aulikki Oksasen tuotannon kautta. Reimaluodon mukaan useita sukupolvia koskettanut Aulikki Oksanen tuo vahvan panoksen Kajaanin Runoviikolle teksteineen ja läsnäolollaan.

– Mihin tahansa Aulikki Oksanen menee, niin heti kohta hän on laulamassa, kuvailee Taisto Reimaluoto ja jatkaa Aulikki Oksasen olevan taiteilijana läsnäoleva ja kyvykäs elämään asioita läpi.

Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto on vaikuttunut Aulikki Oksasen tietämyksestä, jonka pohjana on kansanrunot.

– Hänen yhteiskunnasta ja ihmisten elinoloista kirjoitetut runot ja niiden määrät ovat vaikuttavia. Kuinka hän onkaan pystynyt valamaan tiettyyn kansaosaan uskoa silloin 1960-70 lukujen vaihteessa.

– Laulettuihin runoihin on liittynyt voimakkaasti asioiden eteenpäin vieminen. Oman perinteen ja identiteetin vahvistaminen. Sieltä on lähtöisin koko tämän maan sivistys.

Taisto Reimaluoto uskoo laulurunouden löytävän myös tulevan kesän Runoviikon yleisön.

– Joka vuosi ihmiset ovat mahdollisuuksien mukaan laulaneet mukana. Jotenkin se tunnelma on ollut valaistunut, kun ihmiset ovat koontuneet esityksien jälkeen yhteen puimaan kokemuksiaan.