Uskomatonta byrokratiaa – päätös variksen elämästä voi olla 17 sivun mittainen

EU:n lintudirektiivi antaa rauhoittamattomille linnuille kuten varikselle, harakalle ja räkättirastaalle suojan pesimäajaksi. Usein esimerkiksi mansikanviljelijät hakevat poikkeuslupia näiden lintujen hävittämiseen mailtansa myös pesintäaikaan.

Kotimaa
Varis katsoo veteen heijastuvaa peilikuvaansa.
Juha Laaksonen / Yle

Varsinkin eteläisen Suomen riistakeskukset tuskailevat rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakemusten kanssa. Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas kertoo, että häneltä on mennyt koko kevät hakemusten käsittelyyn.

Hirvilupapäätökset ovat yleensä 2 - 3 sivun mittaisia.

Erkki Kiukas

EU:n lintudirektiivi antaa rauhoittamattomille linnuille kuten varikselle, harakalle ja räkättirastaalle suojan pesimäajaksi. Tälle suojeluajalle osuu myös esimerkiksi mansikan kypsyminen. Sen vuoksi monet mansikanviljelijät hakevat poikkeuslupia näiden lintujen hävittämiseen mansikkapelloiltaan myös pesimäaikaan.

Kiukas kertoo, että poikkeuslupahakemuksia on tehty tänä vuonna Kaakkois-Suomessa yhteensä neljäkymmentä. Kiukas kertoo, että työpäivänsä aikana hän ehtii käsitellä korkeintaan kaksi hakemusta. Kiukkaan mukaan käsittelyssä tulee selvittää esimerkiksi pyyntipaikan etäisyys lähimpää Natura-alueeseen.

Lisäksi poikkeuslupapäätöksessä rajataan pyyntiajasta pois se aika kun linnuilla on poikaset pesässä. Tämä poikaspesävaihe saadaan selville kulloisellekin lajille ja alueelle rengastustietojen perusteella. Kiukas kertoo, että pisin hänen tekemänsä lupaselvitys on ollut seitsemäntoista sivun mittainen. Poikkeuslupapäätös koski räkättirastasta, varista, harakkaa ja harmaalokkia.

- Hirvilupapäätökset ovat yleensä 2 - 3 sivun mittaisia, Kiukas vertaa.

Lintujen poikkeuslupapäätös ei koske yksittäistä eläintä. Yhdellä luvalla voi pyytää yleensä kymmenestä muutamiin kymmeniin tietyn lajin yksilöä tietyltä alueelta.

Jokainen valitus poikii lisää työtä

Kiukas kertoo, että kaikki tämä luparuljanssi on poissa varsinaisesta metsästäjien hyväksi tehtävästä työstä. Poikkeuslupaselvityksiin käytetyn ajan olisi Kiukkaan mukaan voinut käyttää esimerkiksi tulevien hirvitalousalueiden ja hirvikannan verotuksen suunnitteluun.

- Suurpetoasioita, vesilintujen laskentoja, riistakolmiolaskentojen kehittämistä ja riistakantoja elvyttämisen suunnittelua, Kiukas listaa pöydällä odottavia töitä.

Työ ei tietenkään riistakeskuksessa lopu tehtyyn päätökseen, jos päätöksestä valitetaan. Valitukseen pitää antaa vastine. Kaikkien Riistakeskusten poikkeusluvista on tällä hetkellä sisällä kymmenkunta valitusta Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa. Kaakkois-Suomen alueelta valituksia on neljä. Valituslautakunnasta arvioidaan, että valitusten määrä kasvaa vielä kevään mittaan. Joitakin poikkeuslupa-asioita on käsitelty korkeinta hallinto-oikeutta myöden.

Luonnonsuojelijat eivät katso poikkeuslupia hyvällä. Esimerkiksi Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mielestä tappolupia myönnetään liian heppoisin perustein.

Kiukas ei syytöstä niele. Hakemuksessa täyttyy tulla esiin esimerkiksi vahingon laatu ja sen rahallinen arvo. Kiukkaan mukaan hakemuksessa täytyy selvittää myös, miten hakija on yrittänyt torjua vahinkoja ennen kuin on päätynyt hakemaan tappolupaa. Kiukkaan mukaan jokaisen myönnetyn luvan perusteet löytyvät nykyisestä lainsäädännöstä.