Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset joutuivat muita harvemmin epäiltyjen listalle

Viranomaiset epäilivät ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia viime vuonna suhteellisesti eniten rikoksista. Tilastokeskus vertaili syylliseksi epäiltyjen osuutta tuhatta samaan syntyperään kuuluvaa kohti.

Kotimaa
Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan graafisena tilastona.
Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan.Yle Uutisgrafiikka

Viranomaisten eli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli viime vuonna 424 800 rikosta, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Rikosten määrä laski hieman vuodesta 2012, jolloin viranomaisten tietoon tuli 640 rikosta vähemmän.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisista 1,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta. Selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen suurempaa osuutta selittää muun muassa se, että heissä on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuoria ja miehiä.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa ja ulkomaalaistaustaiseksi silloin, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Yli puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli 39,7 saman syntyperän väestön tuhatta henkilöä kohti, kun taas ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4.

Tilastojen mukaan suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 17,9 samaan syntyperään kuuluvaa tuhatta henkilöä kohti. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus 17,8.

Tämä tarkoittaa sitä, että tilastojen mukaan Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset joutuivat viime vuonna epäiltyjen listalle muita harvemmin, jos epäiltyjen määrää vertaa suhteellisesti samaa syntyperään kuuluviin. Suhteellisesti epäiltyjen listalle joutui eniten ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia.

Käräjäoikeus käsitteli siviiliasioita

Tilastokeskus julkaisi tänään keskiviikkona tietoja myös käräjäoikeuden viime vuonna tekemistä ratkaisuista.

Tilastojen mukaan käräjäoikeudet käsittelivät vuonna 2013 loppuun lähes 492 000 siviiliasiaa, mikä on viisi prosenttia viime vuotta enemmän.

Käräjäoikeudet ratkaisivat viime vuonna ennätyksellisen määrän riita-asioita. Suurin osa riita-asioista koski velka- tai saamissuhdetta koskevia asioita, kuten kulutusluottoja, pikavippejä ja luottokorttisaatavia. Velka- ja saamissuhdeasioita koskevia ratkaisuja tehtiin viidennes edellisvuotta enemmän.

Tilastokeskuksen mukaan vuodelta 2012 vuodelle 2013 siirtyneiden asioiden määrä kasvoi ja puolestaan vuoden 2013 lopussa vireillä olleiden asioiden määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Vuodelta 2012 vuodelle 2013 siirtyi yli 117 000 vireillä ollutta siviiliasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Muutettu klo 12.35 : Tilastokeskus korjasi tilastoaan. Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tuli vuonna 424 800 rikosta, mikä on 640 (ei 540) vähemmän kuin vuotta aiemmin.