1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

100 vuotta sitten syntynyt säveltäjälegenda de Godzinsky tunnetaan nykyisin jääkiekkomusiikista

Kapellimestari Riku Niemi kiittää jääkiekkojoukkue Jokereita ansiokkaasta suomalaisen säveltäjän George de Godzinskyn legendan ylläpitämisestä. Ympyrä sulkeutuu, kun pietarilaissyntyisen säveltäjän Katupoikien laulu raikaa Venäjän jääkiekkoliigan KHL:n kaukaloiden reunoista kesän jälkeen.

George de Godzinsky 1960-luvulla. Nykyisin hänet tunnetaan erityisesti Jokereiden käyttämästä Katupoikien laulusta. Kuva: Kalle Kultala

Pohjolan yö, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin... Kuulostaako tutulta?  Kapellimestari Riku Niemen mukaan nuori musiikkipolvi ei ensikuulemalla tunnista suomalaisen viihdemusiikin ikonia George de Godzinskyä. Niemi on kuitenkin löytänyt sävelmän, joka iskee kaikkiin iästä riippumatta.

- Kun laulaa pätkänKatupoikien laulua (siirryt toiseen palveluun), vastaus on, että ai siis tämä. No, kyllähän mä tämän tiedän! Tällä hetkellä se on monelle nuoremmalle kylläkin tuttu Tumppi Varosen versiona ja sitä kautta Jokereiden kannatuslauluna. Aika kaukonäköistä, koska Jokerit ovat nyt lähdössä KHL:n pelaamaan ja heillä on jo vuosia ollut pietarilaissyntyisen säveltäjän musiikkia tunnuslauluna.

de Godzinsky nostatti mieliä myös rintamalla

De Godzinskyn tahdissa on nostattettu mieltä taistelussa venäläisiä vastaan ennen. Siitäkin huolimatta, että säveltäjälegenda oli syntyisin Pietarista, hän sävelsi sota-aikaan propagandakapplaleen Äänisen aallot kenraaliluutnantti Airon tilauksesta.

- Onkohan väärin sanoa, että sotilasjohto koki jonkilaisen kaksiteräisen miekan ongelman, kun taisteluhaudoissa soitettiin huuliharpuilla venäläisiä valsseja. Varsinkin jatkosodan aikaan hauluttiin suomalaista musiikkia, koska sodassa oli mukana myös aatteellisuutta. Äänisen aalloissahan lauletaan rajojen siirtämisestä, sanoo de Godzinskyn tuotantoon uppoutunut Niemi.

Niemen mukaan de Godzinsky teki pitkän päivätyön monipuolisen viihdemusiikin ja sen saatavuuden hyväksi. Hän yritti myös ainakin tasoittaa, jos ei kaataa, raja-aitoja kevyen ja klassisen musiikin välillä. Godzinsky hallitsi iskelmän lisäksi koukuttavan elokuvamuusiikin, operettien salat ja musikaalien sävelkulut. Hän sävelsi jopa neljä balettia.

- Hän keräsi omaa tyyliään keskieurooppalaisista opereteista. Hän oli todella taitava pianisti ja säesti paljon laulajia. Myös tullessaan Radion viihdeorkesterin johtoon 1953, operetit ja wieniläismusiikki tulivat yhdeksi keskeiseksi osaksi ohjelmistoa.

1960-luvulla de Godzinsky jatkoi viihteen ja orkesterimusiikin yhdistämistä Euroviisuissa Suomen kapelimestarina.

Ensi kesänä viihde- ja elokuvamusiikimiehen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Merkkipaalun kunniaksi Riku Niemi heittää orkesterinsa ja nimekkään solistikaartin kanssa kolme juhlakonserttia.  Rakastettuja iskelmiä tulkitsevat Tapani Kansa, Pepe Willberg, Johanna Iivanainen ja Annimaria Rinne.

- Jos ajatellaan koko solisti- ja kapellimestarikuntaa, 40 prosenttia on turkulaisia. Eikös se ole ihan hyvä?