Onko ilmastonmuutos varmasti ihmisen aiheuttama? 10 vastausta ilmastonmuutoksesta

Yle järjesti keskiviikkona nettisivuillaan livekeskustelun, jossa yleisö sai kysyä asiantuntijoilta ilmastonmuutoksesta ja Suomen sopeutumisesta siihen. Kokosimme vastaukset kymmeneen kiinnostavaan yleisökysymykseen.

Osallistu
Ilmastomuutoskeskustelijat johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteenlaitokselta, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriöstä ja pääsihteeri Leo Stranius Luonto-liitosta.
Ilmastomuutoksesta keskustelivat johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä ja pääsihteeri Leo Stranius Luonto-liitosta.

Suomen sopeutuminen ilmastonmuutokseen kirvoitti satoja yleisökysymyksiä Yle Uutisten verkkosivujen livekeskustelussa keskiviikkona puolilta päivin. Kokosimme vastaukset kymmeneen yleisöä askarruttaneeseen, konkreettiseen kysymykseen.

1. Onko varmaa, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama?

Mikko Alestalo: Maailmanlaajuisesti ilmasto on muuttunut monella tapaa: lämpötila nousee, jäätiköt sulaat, merenpinta nousee, helleaallot voimistuvat. Fysikaalisesti tämä kaikki voidaan ymmärtää vain ihmiskunnan voimistaman kasvihuonevaikutuksen myötä.

Todennäköisyydet lasketaan ilmastomallikokeiden avulla. Tieteellisesti jää aina pieni (teoreettinen) mahdollisuus sille, että muutos olisi ilmaston luonnollista vaihtelua.

2. Milloin ihmisperäinen ilmastonmuutos alkaa näkyä Suomessa?

Mikko Alestalo: Muutos näkyy jo Suomessa, lämpötilat ovat keskimäärin nousseet asteen vuosisadan aikana. Suomessa pohjoisena maana luonnollinen vaihtelu on toki suurta ja ilmastonmuutossignaali nousee hitaasti esiin.

Jaana Husu-Kallio: Ääri-ilmiöt yleistyvät jo nyt, kuten on nähty. Pitkäkestoiset muutokset kuten lämpötilan ja sademäärän nousut vähitellen.

3. Onko ilmastonmuutos Suomen maanviljelylle uhka vai mahdollisuus?

Leo Stranius: Tutkija Kaija Hakala MTT:stä** (**Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle IPCC:n toisen osaraportin julkaisutilaisuudessa maanantaina. Hänen mukaansa yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Jaana Husu-Kallio: Ilmastonmuutos on suomalaiselle maataloustuotannolle myös mahdollisuus. Uusia lajeja ja lajikkeita voidaan viljellä, mutta tekniikkaan ja jalostukseen tulee panostaa. Lisääntyvä kosteus lisää kasvituholaisten riskiä, sekä uusien että maassa jo olevien osalta.

4. Millä konkreettisilla toimilla Suomen maatalous voi varautua muutokseen?

Jaana Husu-Kallio: Maatalouden tulee varautua muun muassa kasvinjalostuksella ja viljelytapoja kehittämällä. Oikeat kasvit, oikeaan paikkaan ja vielä oikeaan aikaan maahan laitettuina. Suomessa ei jatkossakaan viljellä eukalyptusta. Kuten muunkin kasvijalostuksen osalta, myös metsien taimituotannossa tulee varautua uusiin lajeihin ja lajikkeisiin.

5. Millaisia sään ääri-ilmiöitä Suomeen on tulevaisuudessa odotettavissa?

Mikko Alestalo ja Leo Stranius: Ilmastonmuutos tuo mukanaan kovempia hellekausia, rankempia sateita ja tulvia sekä ajottaisia kuivuusjaksoja.

6. Miten maamme infrastruktuuri kestää sään myllerryksiä?

*Mikko Alestalo: *Sähkönsiirrossa on siirrettävä kaapelointi maan alle. Tulvasuojelussa ei saa rakentaa herkille alueille. Puhtaat ja likaiset vedet on johdateltava erikseen tulvien varalta.

*Leo Stranius: *Monin paikoin infrastruktuuria, esimerkiksi viemäriverkostoa, ei ole mitoitettu sen mukaan, että esimerkiksi rankkasateita ja tulvia esiintyy tulevaisuudessa huomattavisti useammin kuin aiemmin. Uskoisin, että Suomessa rakennuskanta kestää suhteellisen hyvin. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät suorat vaikutukset rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät maaperän ominaisuuksien ja tulvavaara-alueiden muuttumiseen.

Jaana Husu-Kallio: Koska pohjoisessa ilmastonmuutos on keskiarvoa suurempaa, tulee meillä varautua suuriin sademääriin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Tulvat voisivat hallitsemattomina aiheuttaa sekä kaupungeisssa että maaseudulla suurta tuhoa.

7. Onko ihmiskunnan mahdollista sopeutua muutokseen, vai kuljemmeko kohti väistämätöntä tuhoa?

Leo Stranius: Toivottomuus on moraalitonta. Kyllä ihmiskunnalla on omasta mielestäni vielä hyvät mahdollisuudet hillitä katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja sopeutua vääjäämättömään muutokseen. Osaamista, resursseja ja teknologiaa on. Tarvitaan poliittista tahtoa päästöjen vähentämiseksi. Uskon, että poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi kyllä riittää.

*Mikko Alestalo: *Vaikka maailman valtiot eivät näytä pääsevän yhteiseen sopimukseen päästöjen rajoittamisesta, on merkkejä, että varsinkin isot maat aikovat edetä heille itselleen sopivalla vauhdilla kohti päästörajoituksia.

8. Miten mahdollinen merenpinnan voimakas nousu vaikuttaisi Suomeen?

*Mikko Alestalo: *Suomessa meitä helpottaa maanpinnan nousu viimeisimmän jääkauden jäljiltä. Tällä hetkellä Suomenlahdella meri ja maa nousevat samaa tahtia (noin 30 cm sadassa vuodessa). Jos Grönlanti sulaisi (mikä veisi satoja vuosia), meri nousisi noin 7-8 metriä, mutta painovoimasyistä enemmän vastakkaisella eteläisellä pallonpuoliskolla. Jos sen sijaan Etelämantereen läntinen osa sulaisi, vesi pakenisi samoin luvuin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Silloin Suomessakin olisimme muutoksen armoilla. Tutkimusten mukaan vuoteen 2100 mennessä pitää varautua metrinkin merenpinnan nousuun.

*Leo Stranius: *Tämänhetkisten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella 90 cm, selkämerellä 65 cm ja Perämerellä 30 cm vuosisadan loppuun mennessä.

9. Onko myös Suomeen odotettavissa ilmastopakolaisten virtoja?

Leo Stranius: IPCC on arvioinut, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tästä on kuitenkin maiden sisäistä muuttoliikettä eli Suomessa tämä ei välttämättä näy vielä kovin paljon.

10. Voiko yksittäinen ihminen hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä autoilua tai lihansyöntiä?

Leo Stranius: Yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Eli kyllä autoilun vähentäminen ja kasvisruuan lisääminen ovat yksilön näkökulmasta hyviä konsteja vähentää päästöjä. Yksilön valinnoilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä. Tarvitaan myös muun muassa kansainvälistä sopimista, taloudellisia ohjeiskeinoja, lainsäädäntöä ja verotusta.