Wali Hashi - mies vailla nimeä ja takkia

Somaliassa Wali Hashilla oli neljä nimeä. Suomessa se ei riittänyt. Abdi Wali Hassan Hashin piti keksiä itselleen sukunimi. Kaikki muukin piti keksiä uudestaan. Alussa pelkkä takin pukeminen tuotti päänvaivaa. Sittemmin miehestä on kasvanut täysiverinen suomalainen.

Kotimaa
Wali Hashi
Kuuntele Wali Hashin haastattelu klikkaamalla kuvaa.

Abdi Wali tarkoittaa arabiaksi jumalan orjaa. Hassan on isän nimi ja Hashi isoisän. Wali Hashilla ei ole "oikeaa" sukunimeä.

- Kun tulin Suomeen minulta kysyttiin sukunimeä, mutta meillä ei ole sukunimeä. On oma nimi, isän nimi ja isoisän nimi. Ja niin se jatkuu. Sanoin, että kai mun sukunimi on sitten Hashi. Ei Suomessa voi elää ilman sukunimeä.

Sanoin, että kai mun sukunimi on sitten Hashi. Ei Suomessa voi elää ilman sukunimeä.

Nimi ei ollut ainut asia, joka Hashin piti keksiä. Nuoren miehen piti aloittaa kaikki alusta, kun hän saapui Suomeen 17-vuotiaana. Sekin piti opetella, että talvella ulkona tarvitsee takin.

- Mähän en Somaliassa ikinä käyttänyt takkia. Alkuvaiheessa sen käyttäminen oli hirveän hankalaa.

Tarkkanäköinen Hashi on tullut suomalaisille tutuksi maahanmuuttajana, joka laukoo totuuksia uudesta kotimaastaan.

- Olen saanut Suomessa sen mahdollisuuden, että mullakin on mielipide. Somaliassa mielipiteenvapaus on melkein olematon.

Kenkiä kiillottavasta katulapsesta tuli kaikille tuttu "musta mies"

Entinen elämä Somaliassa painuu usein unholaan. Hashi joutui kiillottamaan kenkiä kadulla elääkseen.

- Olin katulapsi, joka mietti, miten saada ruokaa. Ajattelin silloin, että se on karmein elämä, jonka ihminen voi saada. Muistan, että tärisin nälästä. Kun tulin Suomeen, tajusin, ettei tarvitse enää miettiä, mitä syön tai missä nukun. Se oli mulle lottovoitto.

Nyt Wali Hashi istuu rauhallisena tuolilla lottovoittomaassa, syö kaurapuuroa hillolla, kuten kuka hyvänsä suomalainen. Tosin Somaliassakin saa kaurapuuroa, mutta hillot ja voisilmät korvataan kamelinmaidolla. Hän antaa elämälleen Suomessa arvosanaksi kirkkaan kympin.

Kaiken, mitä ihmiset ylipäätään saavuttavat elämässä, olen saavuttanut Suomessa. Kun kerron mielipiteitäni, kerron ne suomalaisena enkä mustana miehenä.

- Mun elämä alkoi vasta Suomessa. Ensimmäisen koulun olen käynyt Suomessa. Ensimmäisen työpaikan sain täällä. Menin täällä naimisiin ja lapseni ovat syntyneet täällä. Kaiken, mitä ihmiset ylipäätään saavuttavat elämässä, olen saavuttanut Suomessa. Kun kerron mielipiteitäni, kerron ne suomalaisena. En mustana miehenä.

Lapsuuden kärsimykset voisivat ajaa syväänkin kuiluun, mutta Hashi ei anna muistojen masentaa.

- Kaikki, mitä olen sen jälkeen saanut, on plussaa. Kerron lapsilleni, että come on, olen elänyt tällä tavalla, turha miettiä kännyköistä tai muista pienistä jutuista.

Pikkuasioista nurisevia lapsia on siunaantunut kolme. Isän ojennusyritykset menevät läpi vaihtelevalla menestyksellä.

- Tyttäreni arvostaa ja haluaa tietää, mutta poikia ei kiinnosta yhtään. Ei se loukkaa minua. He ovat syntyneet Turussa. Heidän on hirveän vaikea ymmärtää.

Paluu entiseen ei ole vaihtoehto

1990-luvulla Suomessa vallitsi lama. Omia ongelmia oli riittämiin. Musta mies Somaliasta ei kuulunut tavallisen suomalaisen arkeen edes ajatuksen tasolla.

- Meitä tuli yhtäkkiä 300 kerralla. Täällä oli kaaos. Somali-sanasta tuli ikään kuin kirosana.

Moni Hashin ystävistä ei kestänyt sitä ja muutti Britanniaan, Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin.

Kertaakaan ei tullut mieleen, että olisin lähtenyt johonkin muuhun maahan.

Wali Hashi

- Mulle oli ihan sama, jos joku haukkui neekeriksi kadulla tai huusi "mene pois täältä". Elämä oli kuitenkin todella hienoa. Kertaakaan ei tullut mieleen, että olisin lähtenyt johonkin muuhun maahan.

Hashin mukaan moni maahanmuuttaja ajattelee, että jos heistä ei pidetä, se johtuu automaattisesti ihonväristä. Hashin mielestä kaikista ei voi eikä tarvitse pitää. Hän kuitenkin haluaisi, että ihmiset näkisivät värin läpi.

- Olen aina taistellut me ja muut -ajattelutapaa vastaan. Ihminen voi olla suomalainen, vaikka on erivärinen. Tiedän, että jotkut ihmiset inhoavat minua. Voin kertoa, että somalit haukkuvat minua Suomessa valkoisten p**-nuolijaksi, joka tekee kaiken, kuten suomalaiset haluavat ja kirjoittaa pahaa somaleista. Suomalaiset taas haukkuvat, että kerron vain hyvät puolet somaleista ja puolustan heitä.

Paluu entiseen kotimaahan ei houkuta, sillä koti, perhe ja tulevaisuus ovat Suomessa. Siihen Hashi on mielestään liian suomalainen. Kaikkein suomalaisimmaksi piirteeksi hän nimeää rehellisyyden.

- Suomalaiset ovat maanläheisiä. He eivät halua esittää mitään.

Hashi joutui keskelle kulttuurien yhteentörmäystä matkallaan Somaliaan. Hän istui bussissa vanhan miehen vieressä, joka alkoi udella Hashin kotimaata, perhelukua, työpaikkaa ja kuukausipalkkaakin.

- Raivostuin, että mitä ihmettä se sulle kuuluu. Nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Sitten hoksasin, että tämähän on Somalia eikä Suomi. Olin sinne liian suomalainen.