Varhaisperunan kotikasvattajan kannattaisi kokeilla uusia lajikkeita

Pian on aika panna perunat kasvamaan kotipuutarhoissakin. Mitäs jos tänä vuonna kasvattaisit jotain muuta kuin timoa tai siikliä?

Kotimaa
Kasvuhalkeama perunassa.
Kasvuhalkeama perunassa.YLE / Sami Tammi

Ammattilaispelloilla on jo pistetty perunoita multiin ja satoa kasvamaan, mutta suurin osa kotipuutarhureista vasta pohtii, pitäisikö perunaa itse tänä vuonna kasvattaa kotitarpeiksi.

Jouni Aalto toimii aktiivina turkulaisessa ruokakulttuuriyhdistys Kaffelissa ja kannustaa jokaista kasvattamaan omaa perunaa ruokapöytään.

Jokainen vaan rohkeasti perunoita kasvattamaan!

Jouni Aalto

- Perunan kasvattamiseen ei tarvita edes maaplänttiä. Nykyisin on ihan tavallista kasvattaa omia ämpäriperunoita vaikkapa parvekkeella. Jokainen vaan rohkeasti perunoita kasvattamaan! Aalto rohkaisee.

Hänen mukaansa kymmenlitraisesta ämpäristä saa keskimäärin 4-5 kiloa perunaa. Jos sitä sitten innostuu, niin miksi sitä tuppaa innostumaan aina siitä yhdestä ja samasta lajikkeesta vaikka valinnanvaraa olisi varhaisperunoissakin?

- Niinpä. Perunalajikkeita taitaa kaiken kaikkiaan olla maailmassa noin viitisen tuhatta ja varhaisperunoitakin useita. Suomessa on kuitenkin 10-12 varhaisperunalajiketta, joista valita, Aalto sanoo.

Ei vanhoissa hyväksi havaituissa tietenkään mitään vikaa ole, mutta voisihan sitä vähän joskus kokeilla uuttakin.

Jouni Aalto

Lajeilla on hyvät ja huonot puolensa, mutta perusperiaatteet kasvattamisessa ovat kaikilla samat.

- Ei vanhoissa hyväksi havaituissa tietenkään mitään vikaa ole, mutta voisihan sitä vähän joskus kokeilla uuttakin. Eroavaisuuksia lajikkeissa on jonkin verran. Siiklihän on hieman niukkasatoinen, kun taas esimerkiksi sen kaltainen annabelle tekee runsaampaa satoa.

Jalostus tekee maukkaammaksi

Aalto sanoo, että perunoista saadaan maukkaampia jalostamalla.

- Jatkuvasti risteytetään ja etsitään lajikkeita, jotta makua saataisiin lisää. Esimerkiksi asparagus-perunassa löytyy nimensä mukaisesti parsan makua ja manteliperunasta pähkinäisiä aromeja.

Uskaliaimmat iskevät multaan esimerkiksi sinisiä perunoita.

- Valitettavan harva uskaltaa niitäkään kokeilla, mutta kannattaisi kyllä, koska makuerot ovat todella suuria ja niillä saa mukavaa vaihtelua lautaselle, Aalto sanoo ja vinkkaa, että violetti peruna vaikkapa salaatissa on hienon näköinen.

- Violetti muusi ei kylläkään oikein ihmisille uppoa, hän toteaa.

Varhaisperuna on tuoretuote

Jouni Aalto kehottaa ihmisiä odottamaan vielä perunanistutusten kanssa.

- Maan pitäisi olla 10-asteinen ja sitä se ei nyt vielä missään ole. Perunan pitää saada kasvaa oikeanlaisessa lämpötilassa, jotta sen rakenne ja maku kasvavat kohdilleen. Rymättylän suunnalla varmaan tästä puheesta kiukustutaan, mutta niin se vaan on, että emme Kaffelissa tehokasvatusta kannata.

Maukas ja vaikkapa myös oikein kasvatettu peruna saadaan kyllä helposti pilalle vielä maasta nostamisen jälkeenkin. Lajikkeellakaan ei ole väliä, jos kokki ei osaa valmistaa varhaisperunaa oikein.

Varhaisperuna on tuoretuote, joka pitäisi keittää ja syödä samana päivänä kuin se on nostettu maasta.

Jouni Aalto

- 10–12 minuuttia kiehuvassa vedessä ja sitten kaadetaan vesi pois. Sitten peitetään perunat vaikkapa talouspaperilla tai kannella ja annetaan perunoiden levätä höyryssä vielä viisi minuuttia, kiteyttää Aalto oikean keittämisohjeen.

Aalto muistuttaa, ettei varhaisperunaa pidä koskaan säilyttää pitkään.

- Varhaisperuna on tuoretuote, joka pitäisi keittää ja syödä samana päivänä kuin se on nostettu maasta.