1. yle.fi
  2. Uutiset

"Voimaloiden kehitys ei tee tukia tarpeettomiksi"

Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suomisen mukaan modernit ja tehokkaatkin tuulivoimalat tarvitsevat vielä lähivuosina yhteiskunnan tukea. Tuuliwatilla on tällä hetkellä Suomen korkeimmat ja tehokkaimmat maatuulivoimalat Simon Leipiössä, missä tuulipuisto vihittiin käyttöön tiistaina.

Kotimaan uutiset
Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen Simon Leipiön tuulivoimapuiston avajaisissa huhtikuussa 2014.
Antti Heikinmatti / Yle

Simoon uuden tuulipuiston avanneen Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen puolustaa tuulivoimahankkeiden yhteiskunnallista taloudellisuutta.

Tuuliwatin uusimmassa tuulipuistossa Simon Leipiössä pyörivät myllyt ovat Suomen suurimpia ja teholtaan jo 4,5 megawattisia. Näin saman sähkömäärän tuottamiseen tarvitaan kolmannes vähemmän myllyjä kuin viereisessä, vuonna 2012 avatussa, tuulipuistossa.

– Nämä ovat jälleen Suomen suurimmat ja korkeimmat. Korkeus on 140 metriä ja lapojen pyyhkäisyala on kahden jalkapallokentän kokoinen. Generaattorin teho on 4,5 megawattia, luettelee Suominen voimaloiden strategisia mittoja.

Kasvun rajat häämöttävät jo

Suomisen mukaan kasvun rajat alkavat jo tulla vastaan: kovin paljon korkeampia voimaloita ei esimerkiksi Simon Onkalonperän alueelle voida rakentaa.

– Ehkä roottorin halkaisijaa voisi vielä vähän kasvattaa. Ehkä sellainen 130 metriä ja 5 megawattia voisi olla muutaman vuoden sisällä tavoiteltavissa.

Teknisestä kehityksestä huolimatta tuulivoimainvestoinnit tarvitsevat yhteiskunnan tukea myös jatkossa.

Tuulivoimala Simon Leipiössä.
Simon Leipiön tuulivoimalat ovat tällä hetkellä Suomen korkeimmat ja tehokkaimmat. 140 metrin korkeudessa pyörivä propelli kattaa kahden jalkapallokentän alan ja pyörittää generaattoria, jonka teho on 4,5 megawattia.Antti Heikinmatti / Yle

– Kyllä näin tietysti on, mutta täytyy muistaa että tuulivoima on vaikuttanut siihen että sähkönhinta on laskenut, mikä vaikuttaa muihinkin investointeihin, Suominen muistuttaa.

Hänen mukaansa kannattavuutta ja taloudellisuuttakin voidaan pohtia monelta kantilta. Suomisen mukaan yhteiskunta tuki viime vuonna fossiilisia polttoaineita 700 miljoonalla eurolla ja uusiutuvia vajaalla 60 miljoonalla.

– Tässä pitää huomata se, että tuulivoimasta hyödyt tulevat yhteiskunnalle erilaisina välillisinä vaikutuksina. Fossiilisia polttoaineita pitää taas verottaa, koska niistä tulee haittoja, Suominen vertaa.

"Simossa tuulet ovat myötäisiä tuulivoimalle"

Simossa tuulivoimaa on nyt molemmin puolin Nelostietä, sillä ensimmäiset Tuuliwatin myllyt valmistuivat tien toiselle Puolelle Putaankankaalle vuonna 2012. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Lauri Niskalan mukaan yhteiselo tuulienergian tuotannon kanssa sujuu simolaisilta melko hyvin.

– Totta kai on aina se oma osansa, jolla on oma näkökanta asiaan. Enemmistö kuntalaisista kokee tämän positiivisena ja ymmärtää ne pienet välilliset työllisyysvaikutukset mitä tulee rakennus- ja huoltovaiheessa, Niskala sanoo.

– Tällaisessa pienessä kunnassa nekin vaikutukset ovat kuntataloudellisesti hyviä.

Tuuliwatilla on voimaloita Meri-Lapissa Simon lisäksi Tervolassa ja Torniossa. Simoon on suunnitteilla samalle alueelle vielä kolmisenkymmentä voimalaa lisää.

Niskalan mukaan uudetkin myllyt ovat tervetulleita.

– Simossa on pystytty kohdistamaan nämä hankkeet alueille, missä melu tai näköhaittaa ei ole lähellä asutusta. Mielestäni ne on onnistuttu sijoittamaan sellaisille paikoille, mihin ne soveltuvat erittäin hyvin, Niskala kuvailee.

– Tuuliwatin lisäksi meillä on muitakin toimijoita, joilla on kaavoitushankkeita meneillään. Simo on koettu hyväksi kohteeksi - täällä on suotuisat tuulet niin voimaloille kuin hankkeillekin.

Lue seuraavaksi