Hyppää sisältöön

Hallitus torjuu puheet Latvian Krimistä

Sisäministeri: Latgallian ja Krimin rinnastaminen hyödyttää niitä, jotka haluavat jakaa Latvian.

Juri Zaitsev, kaupunginvaltuutettu Daugavpils, Latvia.
Daugavpilsin kaupunginvaltuuston jäsen Juri Zaitsev on tyytymätön Latvian kielilain toimintaan.

Latviassa pidettiin kaksi vuotta sitten venäläisvähemmistön aloitteesta kansanäänestys valtion virallisesta kielestä. Siinä kaksi kolmasosaa kannatti latvian säilyttämistä maan ainoana virallisena kielenä.

Äänestyksen tulos ei olisi muuttunut, vaikka yhä kansallisuutta vailla olevat 12 prosenttia Latvian asukkaista olisivat saaneet äänestää.

Latvian kaakkoisen maakunnan Latgolan eli Latgallian maakunnan asukkaista kaksi kolmasosaa pitää itseään venäläisinä, ja alueella on myös merkittävät vähemmistöt valkovenäläisiä, liettualaisia, ukrainalaisia ja puolalaisia, jotka tulevat toimeen venäjän kielellä paremmin kuin latviaksi.

Latgallian pääkaupunki, noin 90 000 asukkaan Daugavpils eli Väinänlinna on Euroopan unionin suurin kaupunki, jossa venäjä on ylivoimainen pääkieli – pääkaupungissa Riiassa venäjänkielisiä on toki enemmän, mutta miljoonakaupungissa he muodostavat vain 40 prosenttia väestöstä.

Latvian kansalaisuuspolitiikka on edennyt myös Daugavpilsissä. Nykyisin jo yli puolet kaupungin asukkaista on Latvian ja siten myös EU:n kansalaisia, vaikka yli 80 prosenttia puhuu mieluummin venäjää kuin latviaa.

Vähemmistökielen asema haaveena

Daugavpilsissa kuulee melkein pelkää venäjää, mutta näkee pelkkää latviaa. Suomalaisen silmään pistää, etteivät edes katujen nimikyltit ole kaksikielisiä. Kansanäänestyksessä hävinneitä venäjänkielisiä tämä harmittaa, ja osa heistä toivoo venäjälle alueellisen kielen asemaa.

Daugavpilsin 16-jäseniseen kaupunginvaltuustoon viime syksynä valittu nuori venäläispoliitikko Juri Zaitsev on tyytymätön Latvian kielipolitiikkaan ja siihen, että Latgallia on edelleen köyhintä seutua eurooppalaisittain muutenkin köyhässä maassa.

– Totta kai venäjän kielelle pitäisi saada virallinen asema. Siihen on monia vaihtoehtoja: valtionkieli, virallinen kieli tai alueellinen kieli. Se vastaisi myös Euroopan neuvoston peruskirjaa alueellisten vähemmistökielten asemasta. Latvia ei kuitenkaan ole sitä ratifioinut eikä sitä toteuteta myöskään käytännössä, Zaitsev harmittelee toimistossaan Daugavpilsin kaupungintalon alakerrassa.

Baltian maat eivät ole ratifioineet Euroopan neuvoston suositusta, koska ne pelkäävät kansallisten kieltensä jäävän venäjän jalkoihin. Baltiassa vedotaan myös siihen, etteivät kaikki suuretkaan EU-maat ole sopimusta ratifioineet. Muun muassa Ranska pitää kiinni oman kansalliskielensä etuoikeuksista koko maassa.

Bäckmanin kaverina Krimillä

Juri Zaitsev on ollut viime aikoina paikallisten lehtien otsikoissa, koska hän osallistui vaalitarkkailijana kansanäänestykseen, jolla Krimin niemimaa irtautui Ukrainasta. Muutaman kymmenen ulkomaalaisen vaalitarkkailijan joukossa oli Venäjämielisiä ääriryhmien edustajia eri puolilta Eurooppa, mm. Helsingin yliopiston dosentti Johan Bäckman.

Zaitsev ei epäröi rinnastaa kotimaakuntaansa Krimiin. Hänen mielestään Latvian hallitus riistää Latgalliaa samalla tavalla kuin Ukraina riisti Krimiä.

– Tämä on Latvian köyhistä köyhintä seutua: saamme valtiolta rahoitusta vain sen verran mitä muilta alueilta jää yli. Se johtuu siitä, että Latgallia ei ole koskaan vaaleissa tukenut Latvian hallitsevaa eliittiä. Täällä enemmistö on aina ollut vasemmistolla, mutta Latviaa ovat viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajan hallinneet oikeistopuolueet. Miksi ne rahoittaisivat aluetta joka ei tue heitä? Ja haluaisin tehdä rinnastuksen: tilanne on täysin sama kuin se oli Krimillä. Kiova ei koskaan tukenut riittävästi Krimiä – päinvastoin, Kiova riisti nekin rahat, jotka Krimillä ansaittiin matkailusta.

Separatismipuheet kielletty rikoslaissa

Puheet Latgalliasta "Latvian Kriminä" ovat herättäneet huomiota Riiassa. Latvian sisäministeri Rihards Kozlovskis vastasi A-studion kysymykseen sähköpostilla seuraavasti:

– Tällaisia tarinoita levittävät ihmiset, jotka haluaisivat Latvian tilanteen kehittyvän saman käsikirjoituksen mukaisesti kuin Krimillä. Tai sitten tällaisella käsikirjoituksella leikittelevät henkilöt toivovat vaikuttavansa Venäjän geopoliittisin intresseihin oman poliittisen uransa edistämiseksi.

– Venäjän imperiumin tai Neuvostoliiton heräämisestä unelmoivat henkilöt tai Venäjän maanmiespolitiikkaa edistävät henkilöt toimivat Venäjän vaikuttaja-agentteina ja edistävät Venäjän etuja. Tällainen tarina hyödyttää niitä, jotka haluavat jakaa Latvian tai haluavat herättää epäilyksiä Latvian itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta kohtaan.

Kovia sanoja. Latvian rikoslain mukaan yllytys separatismiin on kiellettyä, ja myös Juri Zaitsev tuntee lain hyvin. Hän määrittelee itsensä "venäläiseksi ja eurooppalaiseksi". Entä latvialaisuus?

– Latvia on nyt osa Eurooppaa, Zaitsev kuittaa jatkokysymyksen.

Mitään suuria konflikteja kieliryhmien välillä ei Zaitsevkaan ole havainnut. Virallisen kielilain edellyttämästä yksikielisyydestä huolimatta täällä tarjotaan julkiset palvelut käytännössä kaksikielisinä kaikille jotka niitä tarvitsevat.

– Muusta Latviasta poiketen Daugavpils on aina ollut monikulttuurinen kaupunki. Eri kansallisuudet asuvat täällä rauhassa ja harmoniassa. Näin on ollut jo kaupungin perustamisesta lähtien, ja täällä on nähtävissä erittäin hyvä esimerkki siitä miten eri kansallisuudet elävät rauhallisesti keskenään, Zaitsev sanoo.

Mutta arkielämässä kielikysymys aiheuttaa harmeja. Zaitsevilla itsellään on ollut vaikeuksia läpäistä kielikoetta, joka vaaditaan poliittisissa luottamustehtävissä toimivilta henkilöiltä.

– Kaksi viikkoa sitten olin Latvian kielikomission kokeessa. Heidän mielestään minun latviantaitoni ei ole riittävän hyvä. -- Niinpä komission kahdella byrokraatilla on oikeus peruuttaa minun valtuutetun paikkani, jonka sain tuhansien äänestäjien tuella. Onko tämä demokratiaa? Voisiko tällaista tapahtua Suomessa?

Zaitsevin pitää mennä uusintakokeeseen puolen vuoden kuluessa.