Hyppää sisältöön

Latvian Daugavpilsissa kieliriitaa käydään baaritiskillä

Tykistökellari-musiikkibaarissa saa palvelua ensisijaisesti latvian kielellä. Daugavpilsin asukkaista yli 80 prosenttia on venäjänkielisiä. Baarin toiminta närkästyttää.

Andrejs Faibusevics, ravintolayrittäjä.
Daugavpilsilainen ravintolayrittäjä omistaja Andrejs Fajbusevic kertoo, että parin kaljan jälkeen venäläinenkin asiakas puhuu latviaa ja tulee suutelemaan.

Kaakkois-Latvian Daugavpilsissa on viime aikoina käyty kieliriitaa baaritiskillä. Kaupungin keskustassa avattiin viime syksynä musiikkibaari Tykistökellari, jonka omistajaperhe ilmoittaa palvelevansa asiakkaita ensisijaisesti latvian kielellä.

Yli 80-prosenttisesti venäjänkielisessä kaupungissa tällaista kielipolitiikkaa on ihmetelty. Joidenkin venäjänkielisten mielestä kyseessä on syrjintä, osa latvialaisista taas ihmettelee, miksi yritys ottaa turhan riskin ärsyttämällä suurta osaa asiakkaista.

Daugavpilsin kunnallispolitiikassa vaikuttava venäläismielisten edustaja on närkästynyt.

– Mitä itse ajattelisitte vastaavassa tilanteessa? Sanokaa minulle onko tällainen normaalia? Tämä kertoo paljon latvialaisten "suvaitsevaisuudesta". Eikö tämä ole selvä osoitus siitä mitä tällä on tapahtumassa, kunnallispoliitikko Juri Zaitsev kysyy.

Käymme tapaamassa kiistellyn musiikkibaarin Tykistökellarin omistajaa Andrejs Faibusevicia. Hän kertoo, että idea yksikielisestä baarista syntyi siksi, että Daugavpilsin nuoret puhuvat keskenään yleensä pelkkää venäjää, koska se on helpointa.

– Halusin, että nuoret voisivat olla ylpeitä omasta kaupungistaan, jotta heidän ei tarvitsisi Riiassa kokea olevansa jostain Venäjältä. Sen vuoksi todennäköisesti he välttäisivät myös epäystävällisen kohtelun muiden latvialaisten taholta. Halusin myös osoittaa, että latvialainen yritys voi olla kiinnostava myös venäläisille. Eli päinvastoin kuin yleinen käsitys venäjänkielisessä mediassa, jonka mukaan latvialaiset ovat vain maalaismoukkia, jotka eivät pysty vetämään yritystä. Meillähän on nykyisin iskulause, että "Latvia osaa", Faibusevics kertoo.

"Venäläinen sielu avautuu"

Toistaiseksi yksikielinen Tykistökellari on ollut menestys. Klulbilla esiintyy joka viikonloppu paikallisia yhtyeitä, ja eri kieliryhmät juhlivat sovussa. Entä mitä Faibusevics vastaa Juri Zaitsevin väitteisiin, että baari syyllistyy syrjintään?

– Enpä tiedä – mitenköhän hän suhtautuisi jossain toisessa maassa, esimerkiksi Suomessa tai Britanniassa? Sanoisiko hän sielläkin, että palvelu paikallisella kielellä on syrjintää? Mikä tässä nyt on syrjintää? Haluan korostaa, että ketään ei kieltäydytä palvelemasta. Hauskinta on se, että kun asiakas ei saakaan palvelua venäjäksi, niin hän ymmärtää kyllä ensimmäisen oluen jälkeen että kaikki on hyvin. Ja toisen oluen jälkeen hän tulee ja suutelee, koska hän tuntee että olemme veljiä. Näin toimii venäläinen sielu. Se avautuu – kukaan ei voi vastustaa posititiivista asennetta.

Puolen vuoden aikana Tykistökellarissa on Faibusevicin mukaan sattunut vain puolenkymmentä kertaa, että asiakas on suuttunut latvian puhumiseen niin että on lähtenyt pois.

"Viisumivapaus Lissabonista Vladivostokiin"

Mikä sitten olisi kohtuullinen johtopäätös Latgallian maakunnan kieliriidoista? Onko tilanne vaaraton ja harmoninen, vai kyteekö pinnan alla vaarallista katkeruutta, jota lietsomalla itänaapuri voisi saada aikaan levottomuuksia omien etujensa edistämiseksi?

Neuvoa on parasta hakea Daugavpilsin yliopistolta. Dmitri Olehnovics opettaa sosiologiaa ja valtio-oppia opiskelijoille, joilla on monipuolinen tausta – käytävillä kuulee latvian lisäksi venäjää. Olehnovics itse ei osaa sanoa, mikä hänen oma kieli-identiteettinsä oikein on. Hän puhuu yhtä lailla latviaa kuin venäjääkin, ja osaa myös muiden naapurimaiden kieliä.

– Jos haluatte löytää kansanryhmien välisiä konflikteja, niin kyllä se onnistuu. Ehdottomasti pahinta oli paikallisten osallistuminen juutalaisten kansanmurhaan toisen maailmansodan aikana. Mutta täytyy muistaa, että se tapahtui saksalaisten miehittäjien aloitteesta. Nykyisin kaikki ovat niin tottuneet elämään tässä monikulttuurisessa ympäristössä, että todellisia konflikteja ei ole odotettavissa, Olehnovics sanoo.

Omasta monikielisyydestään huolimatta Olehnovics ymmärtää Latvian virallista kielipolitiikkaa.

– Pitää ymmärtää, että Latvia on ainoa paikka maailmassa, missä latvian kieli voi kehittyä ja säilyä hengissä. Ja valtion velvollisuus on pitää se hengissä. Laki vaatii käyttämään latvian kieltä hallinnossa, mutta siinä on poikkeuksia. Ketään ei ole kielletty puhumasta venäjää Latviassa.

Latvian asukkaista noin 12 prosenttia on edelleen ilman maan kansalaisuutta, kun vuonna 1991 näitä "ei-kansalaisia" oli noin 30 prosenttia. Kaikilla heillä on pysyvä oleskelulupa, ja ainoa ero kansalaisiin verrattuna on se, että he eivät saa äänestää.

Osalle Latviassa pysyvästi asuvista venäläisistä riittää aivan hyvin muukalaispassi, koska siitä on myös etuja: Schengen-alueella saa matkustaa vapaasti, eikä Venäjä vaadi viisumia kuten EU-kansalaisilta.

– Ei tarvitse viisumia Lissabonin ja Vladivostokin välillä. Sen lisäksi on monia, jotka eivät koe Latvian kansalaisuutta tarpeelliseksi, koska he eivät ole poliittisesti aktiivisia. Niin että jos ajattelemme Latviassa jäljellä olevia noin 300 000:ta ei-kansalaista, niin Euroopan neuvoston vähemmistökieliä koskevat suositukset eivät oikeastaan koske heitä, Olehnovics sanoo.

"Kymmenen prosenttia tyytymättömiä"

Entä vihainen Juri Zaitsev? Mitä mieltä yliopistonlehtori on siitä, että venäläinen kunnallispoliitikko rinnastaa Latgallian Krimiin?

– Ei Latgalliasta tai Daugavpilsistä voi tulla Latvian Krimiä. Syitä on monia: Suuri osa täällä asuvista venäläisistä on ns. vanhauskoisia, eli he eivät kuulu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen eivätkä halua olla osa Venäjää. Toiseksi hyvin monet venäjänkieliset nuoret eivät ole koskaan käyneet Venäjällä, vaikka katsovatkin Venäjän televisiota. He näkevät tulevaisuutensa Euroopan Unionissa. Mentaliteetti täällä on erilainen, konflikteja välttelevä.

– Totta kai jokaisessa yhteiskunnassa on ihmisiä, joiden mielestä kaikki on päin seiniä. Heitä on noin kymmenen prosenttia. Hän (Zaitsev) puolustaisi venäläisten oikeuksia, vaikka venäläiset eivät edes tarvitsisi mitään puolustamista, Olehnovics arvelee.