Pyöräilijät pelkäävät maantiellä kiusaavia autoja: Tööttäilyä, kiilaamista, hivuttamista

Liian lähellä ajavat tai ohittavat ja tööttäilevät autot maanteillä saattavat pelästyttää pyöräilijän pahanpäiväisesti. Paljon pyöräilevät pitävät hengenvaarallisina autoilijoita, jotka tahallaan tai huolimattomuuttaan kiusaavat pyöräilijöitä.

liikenne
Pyöräilyä.
Pekka Sipilä / Yle

Olli Kähkönen pyöräilee noin 10 000 kilometriä vuodessa. Kähkönen ajaa myös autolla 30 000–40 000 kilometriä vuosittain. Kähkönen on siis sekä autoilija että pyöräilijä, joten hän ei ole mikään autonvihaaja.

Kähkönen fillaroi paljon maantiellä, kuten Helsingistä Kirkkonummelle ja Kuninkaantietä Porvooseen päin. Kokenutta pyöräilijää pelottavat autot, jotka vahingossa tai tahallaan kiusaavat pyöräilijää.

– Maantiellä pyöräily on oikein turvallista muuten, mutta jostain syystä aina välillä on autoilijoita, joista tulee tunne, että he haluavat tahallaan vahingoittaa pyöräilijötä.

– Siellä kiilataan, ajetaan liian läheltä ja kovaa, jäädään roikkumaan takarenkaaseen, mikä on äärimmäisen pelottavaa.

– Yksi on tällainen harmittomalta tuntuva temppu, että tullaan siihen ihan selän taakse ja soitetaan torvea. Se säikäyttää todella pahasti.

Kähkösen mukaan vaaratilanteita säikyttelijäautoilijoiden takia sattuu pitkillä lenkeillä säännöllisin väliajoin.

– Jos ajaa pitkiä lenkkejä, niin noin sadan tai kahdensadan kilometrin välein niitä tulee.

Kähkösen mukaan hänen oma ajokäyttäytymisensä ei voi olla syynä siihen, miksi autot tahallaan tai huolimattomuuttaan kiusaavat häntä tien pientareella.

– Itse ajan siinä maantiellä sääntöjä noudattaen ja näytän ohitus- tai kääntymismerkkiä aina ajoissa.

Kolme rikosilmoitusta kiusaavista autoilijoista: yhtäkään ei käsitelty oikeudessa

Kähkönen on tehnyt kolme rikosilmoitusta häiritsevistä autoilijoista. Poliisi on tutkinut tapaukset, mutta yksikään ei ole edennyt oikeuteen asti. Kaikista tilanteista hän ei toki ehdi rustailemaan ilmoituksia.

– Kerran kesässä teen ilmoituksen. Ilmoitukset olen jättänyt rikosnimikkeellä, hieman provokatiivisestikin, tapon yritys, mutta syyttäjälle ne ovat edenneet liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Syyttäjä on tehnyt kaikista syyttämättäjättämispäätöksen rikoksen vähäisyyden perusteella: teosta ei olisi odotettavissa kovempaa rangaistusta kuin sakko.

Kähkönen aikoo tehdä viimeisimmästä syyttämättäjättämispäätöksestä valituksen.

– Syyttäjän päätöksessä ihmetyttää, että eikö tahallinen toisen ihmisen hengen vaarantaminen ole sellainen teko, jota kokonaisuutena arvostellen ei voisi pitää vähäisenä, ja etteikö yleinen etu vaatisi, että tällainen häiriökäyttäytyminen suomalaisilla maanteillä saadaan loppumaan, Kähkönen ihmettelee.

Kähkönen sanoo, että asialla on symbolista arvoa.

– En kaipaa itselleni oikeutta, vaan mielestäni meillä on maantiellä ihmisiä, jotka hivuttavat ja vaarantavat toisten ihmisten terveyttä, ja se on yhteiskunnallisesti iso asia.

Kähkönen vakuuttaa, että kyseessä ei ole pyöräilyhullujen salajuoni autoilijoita vastaan.

– Olen minä pyörällä tai jalan tai autolla liikenteessä, niin minä en halua, että liikenteessä on tuollaisia ihmisiä.

– Kun itse olen liikenteessä, niin toivon, että muutkin näkevät asian samalla tavalla, että meillä on yhteinen päämäärä: päästä mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti sinne, minne me olemme menossa.

Kähkönen on fillaroinut paljon ulkomailla, ja pitää suomalaista liikennekulttuuria takapajuisena.

– En ole koskaan pyöräillyt Intiassa ja Aasiassakin vähemmän, mutta en kyllä keksi mitään muuta paikkaa, missä olisi tämän suuntaistakaan. Mediassa puhutaan, että Englannissa olisi paljon yhteenottoja autoilijoiden ja pyöräilijöiden välillä, mutta sielläkin on paljon siistimpää kuin Suomessa. Me olemme ihan takapajula.

– Karkeasti ottaen voin sanoa, että viikon pyöräilyn aikana Italiassa ei autoilijoiden kanssa satu yhtäkään tällaista välikohtausta.

– Uskon siihen, että mitä tahansa liikkujaryhmää tulee liikenteeseen enemmän, niin ne tunnustetaan, eikä voida enää sanoa, että pyöräilijä, rullalautailija tai rullaluistelija tulee yllättäen eteen. Mutta myös valvonta ja kovemmat rangaistukset pitäisi olla, jos on tällainen teko, kuten häirintä, joka ei missään nimessä kuulu liikenteeseen.

Kuulusteluissa atonkuljettajat eivät ole myöntäneet häirinneensä tahallaan pyöräilijöitä.

– Kuljettajat ovat sanoneet kuulusteluissa, etteivät ole edes huomanneet pyöräilijää tai että he eivät ole kokeneet tilannetta vaaralliseksi. Eivät kai he koe tilannetta vaaralliseksi, jos itse istuvat pakettiautossa ja toinen on polkupyörällä maantien varressa, Kähkönen puuskahtaa.

Olli Kähkönen ja hänen pyöräilykaverinsa aikovatkin asentaa polkupyöriinsä videokameroita seuraaville lenkeille: onpahan ainakin todistusaineistoa seuraavasta kiusaavasta autoilijasta poliisia varten.

Auto ajoi päälle, myönsi rikkoneensa lakia: ei saanut edes sakkoja

Helsingin polkupyörilijöiden puheenjohtaja Janne Nurminen jäi auton alle kaupungilla fillaroidessaan töihin. Pakettiauto oli ensin pysähtynyt ristetykseen väistämisvelvolliuutensa mukaisesti, mutta painanut kaasua yllättäen, kun Nurminen oli jo lähtenyt ylittämään tietä.

Janne Nurminen.
Janne Nurminen.Yle

Auto törmäsi Nurmiseen, tämä lensi iskun voimasta jalkakäytävälle asti ja jalasta irronneet kengätkin lensivät kauas. Nurminen oli onnettomuuden jälkeen nyrjähdysten ja venähdysten takia toipilaana useita viikkoja

– Vaadin autoilijalle rangaistusta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vamman tuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta.

Poliisikuulusteluissa autoilija myönsi rikkoneensa väistämisvelvollisuutensa. Tapaus eteni syyttäjälle, mutta syyttäjä jätti nostamatta syytteen vähäisyysperiaatteella. Nurmisen mukaan vammat eivät olleet syyttäjän mielestä tarpeeksi vakavia, kun esimerkiksi luita ei mennyt poikki. Kuljettaja ei saanut mitään rangaistusta, ei edes sakkoja.

– Tilanteessa oli todistajia ja autoilija myönsi väistämisvelvollisuuden laiminlyönnin.

– Jos olisin jättänyt tämän poliisiasiaksi, niin poliisi olisi luultavasti kirjoittanut sakon, mutta kun lähdin ajamaan asiaa oikeusteitse, niin syyttäjä jätti nostamatta syytteen. Syyttäjä olisi voinut edes määrätä sakkoja, se olisi ollut vähintä mitä syyttäjä olisi voinut tehdä.

"Jos menisin Hakaniemen torille ja ampuisin haulikolla ilmaan, saisin varmasti sakon"

Nurmisen mielestä hänen oma esimerkkitapauksensa kertoo siitä, että pyöräilijän, eli liikenteessä heikomman osapuolen oikeuksia vähätellään yhä.

– Kyllä tämä valitettavasti aika yleistä on. Monet onnettomuudet eivät päädy edes syyttäjän tai poliisin tietoon. Ihmiset eivät ilmoita niistä.

– Lisäksi Suomessa on sellainen oikeuskäytäntö, että pyöräilijöiden oikeuksia vähätellään, vaikka onnettomuus tapahtuu, esimerkkinä oma onnettomuuteni.

Nurminen ei tosin osaa suoraan sanoa, että juuri polkupyöräilijä olisi syyttäjille punainen vaate, joiden oikeuksia ei tunnusteta.

– En tiedä onko polkupyöräilijä se punainen vaate. Voihan toki muidenkin tekemistä rikosilmoituksista jäädä syyte nostamatta, mutta tässä minunkin tapauksessa annetaan ihan vääräntyyppinen signaali autoilijalle.

– Autoilijalle annetaan viesti, että hän saa jatkossakin väistää sitä väistämisvelvollisuutta ja saat ajaa ihmisiä päin ja siitä ei tule minkäänlaisia seuraamuksia.

– Rikosnimikkeet liikenteen vaarantaminen ja törkeä liikenteen vaarantaminen eivät edes edellytä, että onnettomuus tapahtuu, Nurminen kertoo.

– Lait ovat olemassa sitä varten, että niitä pitäisi toteuttaa.

– Esimerkiksi jos minä menisin haulikon kanssa Hakaniemen torille ja ampuisin siellä ilmaan osumatta keneenkään, niin varmasti saisin siitä jonkun sakon, vaikken aiheuttaisi sillä konkreettista vaaraa kenellekään, Nurminen vertaa.

Nurminen kannustaakin pyöräilijöitä joka tapauksessa tekemään ilmoituksia poliisille sääntöjä rikkovista autoilijoista, koska jos niitä ei tee, poliisi ei voi tietää, onko esimerkiksi jokin risteys tai liikenneympyrä vaarallinen pyöräilijän kannalta.

Myös Nurminen uskoo niin sanottuun safety of numbers -teoriaan, jonka mukaan pyöräilijöiden suuri määrä lisää yleisesti ottaen turvallisuutta liikenteessä.

Liikenneturva: Autoilijoiden pistettävä hoksottimet päälle keväällä

Helsingin poliisista kerrotaan, että pyöräilijöiden tahallinen häirintä on silloin tällöin esillä, mutta viime aikoina ei poliisin tietoon ole tullut erityisen paljon ilmoituksia kiusaavista autoilijoista. Toisaalta pyöräilykausi on vasta alussa. Poliisista tyydytään myös toteamaan, että liikenteessä sattuu aina olemaan niitä, jotka tahallaan häiritsevät muita.

Liikenneturva saa perinteisesti keväisin yhteydenottoja, joissa pyydetään muistuttamaan autoilijoita fillareiden, mopojen ja moottoripyörien ilmestymisestä katukuvaan. Autoilijoiden hoksottimet eivät ole aina keväällä terävimmillään, yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna kertoo.

– Talven jälkeen kahdella pyörällä liikkuvia ei aina huomata varsinkaan sellaisissa paikoissa, joissa liikennettä on vähemmän. Autoilijat eivät aina ota huomioon, että siellä on nyt näitä kahdella pyörällä liikkuvia.

Liikenneturva kehottaakin nyt kaikkia tiellä liikkuvia kertaamaan väistämissäännöt ja terästämään ennakointiaan.

– Risteyksissäkin kaikkien, etenkin autoilijoiden pitäisi ottaa huomioon, että sieltä voi sujahtaa pyöräilijä eteen ja vielä ihan laillisestikin.

– Väistämisäsännöt olisi hyvä kerrata, mutta siitä huolimatta pitäisi varautua siihen, että toiset ei niitä tiedäkään ja olla valmis antamaan periksi ja pysähtymään.

Suurin osa kuolemaan johtaneista pyöräilijöiden onnettomuuksista sattuu törmäyksessä auton kanssa.