Hampaiden hoito on retuperällä – katso harjauksen ABC

Suomalaiset häviävät hampaiden hoidossa pohjoismaalaisille naapureilleen. Hampaita ei pestä kahta kertaa päivässä, tai ainakin pesu hoituu hutaisemalla. Aikuisten hampaat ovat huonossa kunnossa, mutta oikeastaan suuntaus alkaa jo yläkoulussa.

Kotimaa
Kuvassa suuhygienisti opastaa hampaiden harjauksessa
Heini Holopainen / Yle

Suomalainen yllättyy, kun hän on menossa lonkkaleikkaukseen, mutta saakin ukaasin laittaa ensin hampaat kuntoon. Hammasterveyden vaikutuksia koko terveyteen ei oikein oivalleta, harmittelee johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolan terveyskeskuksesta.

– Huonoista hampaista voi tulla hengenvaarallisia infektioita verenkiertoon. Siksi hampaiden on oltava kunnossa ennen isoja operaatioita, muuten voidaan joutua jopa uusimaan leikkauksia. Ihmiset tämä tieto usein yllättää, toteaa Lilja.

Tottumusko toinen luonto?

Kokenut hammaslääkäri tietää, että ihmiset saattavat sinnitellä hammaskivun kanssa pitkäänkin särkylääkkeiden avulla. Syynä voi olla hammaslääkäripelko. Sen hoitamiseen on nykyään monia keinoja. Hoitokipua voi ehkäistä puudutteilla ja pelkoa lievittää jopa ilokaasulla.

Parasta olisi kuitenkin reikien ja pahojen ientulehdusten ennaltaehkäisy. Se suomalaisilla ei ole kunnolla hallussa.

Hammasterveydellä on isot vaikutukset yleisterveydelle. Huonoista hampaista voi tulla hengenvaarallisia infektioita verenkiertoon.

johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Kokkolasta

– Hampaiden huono hoito alkaa jo yläkoulusta. Varsinkin pojat ovat huonoja harjaamaan. Nuoret aikuiset usein yllättyvät, kun aiemmin hyvässä hammasrivissä onkin sitten reikä.

Suuhygienisti Marjukka Riippa-Jukkola opastaa hampaiden hoitoa työkseen. Hän pohtii, miksi hampaiden harjaus on huonolla tolalla.

– Minä luulen, että on vain totuttu tiettyyn tyyliin. On aikanaan opittu pesemään vain illalla ja siinä pysytään. Sitten ollaan ehkä jo väsyksissä, eikä harjaamiseen jaksa keskittyä. Ajatus pitäisi olla mukana siinä harjaamisessa, opastaa Riippa-Jukkola.

Suosituksia noudattaen taas hampaat pitäisi pestä kahdesti päivässä. Silloin pesuun kannattaisi uhrata ainakin kaksi minuuttia aikaa. Peilistä katsominen auttaa tekemään työn huolellisesti. Liikaa ei saisi painaa, mutta hutaiseminenkaan ei kannata.

Kutsusysteemi tepsii

Kokkolassa pohditaan, miten ihmiset saataisiin hoitamaan hampaitaan. Vanhanaikainen valistus ei tunnu purevan. Nyt 17-vuotiaille aiotaan lähettää muistutuskirje, että heillä on vielä vuosi aikaa hoidattaa hampaitaan maksutta.

– Ihmiset ovat ehkä tottuneet siihen, että vastaanotolle kutsutaan. Sitten kun 18-vuotiailta kutsut loppuvat, asia vain jää. Kutsujärjestelmää on haukuttu holhoavaksi, mutta minusta siinä on puolensa. Toisaalta moni jättää käynnit väliin, kun niistä pitäisi maksaa, arvioi ylihammaslääkäri Lilja.

Minä luulen, että on vain totuttu tiettyyn tyyliin. On aikanaan opittu pesemään vain illalla ja siinä pysytään.

Suuhygienisti Marjukka Riippa-Jukkola

Jossain päin Suomea käytössä ovat aikuisten harjausklinikat.

– Pitäisi keksiä uusia keinoja tavoittaa aikuiset, mutta julkisessa terveydenhuollossa on resurssipula. On pakko priorisoida säryn hoitoa, vaikka ennaltaehkäisy olisi järkevämpää.

Julkinen panostus uupuu

Tilastojen mukaan suomalaisilla on hälyttävän paljon kariesta ja vaikeaa ientulehdusta. Ruotsalaiset naapurit peittoavat meidät hammashoidossa selvästi. Naapurissa esimerkiksi hammaslankaa ja hammasharjoja kuluu henkilöä kohden paljon enemmän kuin meillä. Miksi?

– No ainakin Ruotsissa ja Tanskassa pannaan julkista rahaa paljon enemmän suun terveydenhoitoon kuin meillä. Se vaikuttaa. Tietysti kyse on myös kulttuurista. Hampaiden hoidon itsestäänselvyyden pitäisi lähteä ihan lapsuudesta asti. Aikuisten pitäisi näyttää lapsille esimerkkiä ja vaikka pitää vessan ovea auki hampaita harjatessaan.

Yhteiskunnassa vaikuttavat ilmiöt iskevät kiilaa siten, että tauoton napostelu ja virvoitusjuomat jäytävät hampaita. Hampaat joutuvat jatkuvasti happamalle alttiiksi.

– Ehkä karkkipäivistä on lipsuttu. Kaikenlaista houkutusta on tarjolla, miettii Lilja.