Naiset opiskelevat miehiä pidemmälle – syynä peruskoulu?

Suomalaisnaiset kouluttautuvat yhä enemmän miehiä korkeammalle, mikä näkyy työurissakin. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan korkeakoulupolku alkaa jo peruskoulusta, jossa poikien ja tyttöjen eroja ei huomioida tarpeeksi. Erikoislääkäri ehdottaa jopa erillisiä tyttö- ja poikakouluja.

Kotimaa
Helsinki University students in December 2012.
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa joulukuussa 2012.Yle

Naisten ja miesten erot koulutuksessa ovat kasvaneet reippaasti viime vuosikymmeninä, eikä tahti ole hiipumassa. Tilastokeskuksen mukaan yliopistosta valmistui vuosina 2006–2010 yhteensä 111 000 suomalaisista. Heistä 62 prosenttia on naisia ja 38 prosenttia miehiä.

Naiset ovat enemmistö liki kaikissa Suomen korkeakouluissa. Miesopiskelijoita on naisia enemmän vain Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Miehet suorittavat naisia useammin keskiasteen koulutuksen, eli esimerkiksi ammattikoulun tai lukion. Erot sukupuolten välillä näkyvät erityisesti 30–40-vuotiaissa. Tilastokeskuksen mukaan heistä pelkän peruskoulun varassa on lähes joka viides mies, mutta vain noin joka kymmenes nainen.

Ja mitä korkeampi koulutus, sitä parempi työllisyystilanne ja pidempi työura. Tilastokeskuksen mukaan korkeakoulutetulle kertyy työvuosia yli 10 vuotta enemmän kuin vain peruskoulun käyneelle. Työmarkkinoilla pelkällä peruskoulutuksella saatavia työpaikkoja on kolmannes vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Ratkaisuksi poika- ja tyttökoulut?

Lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoislääkäri Seppo Mäkinen on huolissaan koulutuseroista. Hän muistuttaa, että koulutuserot heijastuvat yhteiskunnassa esimerkiksi perheiden perustamiseen, jos koulutetut naiset eivät löydä itselleen puolisoa.

Mäkisen mukaan yksi syy naisten ja miesten koulutuspolkujen eroavaisuuteen löytyy peruskoulusta. Teini-ikäisten poikien kehitys on kaksi vuotta tyttöjä jäljessä. Mäkisen mukaan nykyinen koulujärjestelmä tukee tyttöjen kehitystä, eikä pysty vastaamaan poikien oppimistapaan ja opiskelukykyyn.

Ratkaisuvaihtoehdoksi Mäkinen heittää ehdotuksen kouluista, jossa – yksilöt huomioiden – mentäisiin eri sukupuolten kehityksen ehdoilla.

– Pitäisikö ottaa käyttöön poika- ja tyttökoulut?

Valinnat jatkokoulutuksesta liian varhain

Opetusalan ammattilaisten mielestä nuori joutuu tekemään valinnan jatkokoulutuksestaan valitettavan aikaisin. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pahoittelee, että hakuaika jatkokoulutukseen tulee monelle liian varhain. Uusissa Opetushallituksen suunnitelmissa yritetäänkin painottaa yksilön huomioimista.

– Valinta joudutaan tekemään aivan liian nuorena, jolloin ei ehkä hahmoteta maailmaa eikä omaa itseä vielä tarpeeksi. Se on ongelma, mutta kun tilanne nyt on näin, nuorta on autettava tekemään valintaa, jolla on merkitystä pitkälle elämään, Pitkälä sanoo.

Yhteishakuaikaa ei olla ainakaan siirtämässä myöhäisemmäksi – päin vastoin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ei kannata tätä.

– Olisi tärkeää, että yhteishakua ei ainakaan aikaistettaisi parilla kuukaudella nykyisestä. Olisi hyvä etsiä muita keinoja oppivelvollisuuden pidentämiseen, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Samaan yhtyy muun muassa noin 30 vuotta alalla toiminut erityisopettaja Kirsi Ihalainen Helsingistä.

– Pojat joutuvat tekemään valinnan liian nuorena. Ja jos peruskoulun yläaste menee rimaa hipoen, nuori putoaa jo lukiosta, mikä taas vaikuttaa jatkokoulutukseen.

"Tytöt saavat olla hikareita, poikien pitää olla raggareita"

Helsingissä Alppilan lukiota käyvät pojat muistavat, että pojat ja tytöt kulkevat eri tahtia teini-iässä.

– Onhan sellaisen 15-vuotiaan pojankoltiaisen vähän vaikea istua kahdeksan tuntia päivässä paikallaan, sanoo Mikko Kivenne.

Kaveri Miko Kyllönen on samaa mieltä. Hän tietää, että ahkeria koulunkävijöitä ja toisaalta koulupudokkaita on niin poikien kuin tyttöjen joukossa. Ryhmäpaine voi kuitenkin vaikuttaa käyttäytymiseen.

– Ehkä tyttöjen helpompi olla kouluintoilija, niin sanottu hikari, ja poikien pitäisi olla vähän enemmän raggareita, Kyllönen kuvailee.

Erityisopettaja Kirsi Ihalaisen mukaan tytöt käyttävät poikia paremmin hyväkseen muita yhteiskunnan palveluita, kuten nuorisotoimintaa ja muita harrastuksia.

– Poikia pitäisi ohjata löytämään harrastuksia ja kannustaa pysymään niiden parissa nykyistä paremmin, mikä tukisi heidän kasvamistaan ja tekemistään.

Ehdotus tyttö- ja poikakouluista ei saa suurta suosiota Opetushallituksessa. Pääjohtaja Aulis Pitkälä sanoo ymmärtävänsä huolen ja ajatukset ehdotuksen takana, muttei näe poika- ja tyttökouluja kuitenkaan ratkaisuksi nyky-Suomessa. Vanhaan malliin eivät palaisi myöskään opettaja Ihalainen eikä lukiopojat.

– Eihän peruskoulussa opiskella pelkästään kouluaineita, vaan siellä kehitetään myös sosiaalisia taitoja. Jos peruskoulu erotettaisiin poika- ja tyttökouluihin, se vaikeuttaisi sosiaalista kehitystä, joka taas on tärkeää jatko-opintojen ja muun elämän kannalta, Mikko Kivenne sanoo.