Ilkka Taipale: 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta

Vaikka me suomalaiset emme ole keksineet pyörää tai tulen käyttöä, niin hyvin moni asia ilman meidän keksimiä oivalluksia olisi paljon huonommalla tolalla. Niistä keksinnöistä tai innovaatioista voimme oikeasti olla ylpeitä, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

innovaatiot
Ilkka Taipale - 100 Sosiaalista innovaatiota Suomesta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kun kahvipöytäkeskusteluissa puhutaan keksinnöistä, tulee ihmisillä mieleen tulenteko, pyörä tai uusista asioista tietokoneet ja uusi tietotekniikka. Kaikki nuo ovat suuresti vaikuttaneet ja helpottaneet ihmisten elämää. Ne ovat myös tehneet mahdolliseksi ihmiskunnan historiassa tapahtuneen valtavan aineellisen kehityksen. Usein myös kysytään ovatko suomalaiset keksineet yhtään merkittävää asiaa? Keksintösäätiö listasi vuosituhannen vaihteessa edellisellä vuosituhannella Suomessa tehtyjä merkittäviä, kansainväliseen maineeseen yltäneitä keksintöjä. Kymmenen parhaan listalla ovat mm: abloy-lukko, aiv-rehu, ksylitoli, sykemittari sekä paperikoneiden ja kännyköiden tekniset sovellutukset.

Moni edellä kerrotuista vaikutti ihmisten elämään mutta erityisesti ns. sosiaaliset innovaatiot, joita on keksitty Suomessa, ovat vaikuttaneet kaikkien ihmisten arkeen. Äsken ilmestyi Ilkka Taipaleen toimittaman vuonna 2006 ilmestyneen kirjan 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta 2. uudistettu painos. Kirjan on kustantanut SKS. Kirja on ilmestynyt tähän mennessä 17 kielellä ja useita käännöksiä on tulossa erityisesti Kaukoidässä. Me pidämme itsestäänselvyyksinä kirjan monia innovaatioita. Sieltä, missä ne eivät ole käytössä, on tullut palautetta, joka on avannut monen silmät Suomessa. Kirjan kirjoittajajoukko on monipuolinen. Esipuheen on kirjoittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja mukana on lukuisia entisiä ja nykyisiä kansanedustajia sekä monien eri alojen asiantuntijoita.

Ilkka Taipale on jakanut toimittamansa kirjan innovaatiot kahdeksan eri otsakkeen alle. Otsakkeita ovat; Hallintoa, Sosiaalipolitiikkaa, Terveyttä, Kulttuuria, Kansainvälisyyttä, Kansalaisyhteiskunta, Sosiaalitekniikkaa ja Arjen iloa.

Kolmikannasta peruskouluun

Hallintoa-osaston innovaatioista nostaisin muita ylemmäs jokaista suomalaista koskettavan ja yhteiskuntarauhaa luovan Kolmikanta-työmarkkinamallin. Siinä maan hallitus, työnantajat ja työntekijät yhdessä sopivat keskeisistä talous-, sosiaali- ja finanssipoliittisista tavoitteista. Ilman tällaista sopimista, joka alkoi vuonna 1968 Liinamaa-sopimuksesta, Suomi tuskin olisi nykyisen kaltainen. Välillä Kolmikanta on hieman nitissyt mutta silti toiminut. Viimeisin sopimus on vuodelta 2012.

Sosiaalipoliittisista innovaatioista kansainvälisesti kuuluisimpia ovat varmasti kaikille jaettavat ilmaiset äitiyspakkaukset ja lämmin kouluateria. Hyvin merkittävänä itse pidän suomalaista taloyhtiömallia. Monissa Euroopan maissa asuntojen ja varsinkin talojen yhteisten tilojen kunnossapito on jäänyt retuperälle. Niistä ei huolehdi oikeastaan kukaan. Suomalaisella taloyhtiömallilla asia olisi helppo ratkaista. Taloyhtiö hoitaisi asian ja kaikki asukkaat maksaisivat oman osansa.

Terveyteen liittyvistä innovaatioista lie kuuluisin Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala -projekti. Tästä päivästä asiaa katsoen nostaisin hyvin tärkeäksi innovaatioksi Suomen tupakkalainsäädännön. Ensimmäiset lait säädettiin vuonna 1976. Vähitellen erilaisin rajoituksin ja osin pakotteinkin on tupakointi vähentynyt hyvin voimakkaasti ja samoin ovat vähentyneet siitä aiheutuvat sairaudet. Tupakka-asiassa muu maailma on vähitellen seurannut Suomen esimerkkiä.

Kulttuuriin liittyvistä innovaatioista pidän selvästi tärkeimpinä koulutukseen ja sen saatavuuteen liittyviä asioita. Vaikka suomalaista peruskoulua on haukuttu DDR:stä matkituksi, on se osoittautunut kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa ylivoimaiseksi. Aivan samoin suomalainen maksuton koulutus peruskoulusta yliopistoon saakka ja vielä yliopistojen hajauttaminen ympäri maata on kohottanut väestön koulutustason korkeaksi koko maassa ihmisen sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Rahapelien monopoli

Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan yksi keskeinen elementti ovat lukuisat eri alojen yhdistykset, joita toimii maassa lähes 100 000. Yli 80 prosenttia ihmisistä kuuluu ainakin yhteen yhdistykseen. Yksi edellytys eri yhdistyksille ja koko kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on Raha-automaattiyhdistys ja sille säädetty erilaisten rahapelien monopoli. Suomessa ihmisten pelihimosta ei voi hyötyä yksittäinen rahapelin tuottaja vaan asian hoitaa Raha-automaattiyhdistys. Sen kautta vuonna 2012 palautettiin kaikkien hyväksi 408 miljoonaa euroa rahapelien tuottoja.

Tietysti sosiaaliset innovaatiot ovat helpottaneet meidän kaikkien arkeakin. Elämä ilman jokamiehenoikeutta tuntuisi mahdottomalta tai mökillä olisi hankala olla, ellei siellä olisi huussia tai astiankuivauskaappia. Itselleni elämä ilman pilkkimistä olisi pelkkää kärsimystä. Samoin monen työn tekeminen yksin ilman talkoita ja sen päälle saunomista tuntuisi suomalaisesta hullulta.

Ilkka Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta avaa varmasti monen silmät. Vaikka me suomalaiset emme ole keksineet pyörää tai tulen käyttöä, niin hyvin moni asia ilman meidän keksimiä oivalluksia olisi paljon huonommalla tolalla. Niistä keksinnöistä tai innovaatioista voimme oikeasti olla ylpeitä.