Kolumni: Lapamato kävi mielessä, mutta päädyin kyykkyhyppelyyn

”Laihdutusrumbien jälkeen voin kertoa, että kesäksi kuntoon -dieetit ja kaalikeittokuurit voi työntää syvälle, jos haluaa laihtua pysyvästi.” Terveysviestinnän parissa työskentelevä Jonna Ekroos kertoo, mitä kaikkea henkilökohtainen senttisavotta vaatii.

Kotimaa
Viestintäsuunnittelija Jonna Ekroos.
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Kyllä hävetti. Tehdä nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen kyykkyhyppyjä keskellä peilein ympäröityä kuntosalia, jonne jotkut naisista varta vasten meikkaavat.

Itse seisoin siinä tukka pystyssä, hikisenä viiden kilometrin alkulämmittelynä toimineen pyörämatkan jälkeen ja varsin tietoisena mahamakkaroistani, jotka treenitoppi armottomasti paljasti. Kädessäni puristin kidutuksen käsikirjaa – siis kunto-ohjaajani juuri tekemää kolmen kuukauden treeni- ja ruokaohjelmaa.

Silloin – ja kieltämättä muutaman kerran muulloinkin – mielessäni käväisi lapamato.

Sellainen nimittäin asusteli hiljattain tuttavani suolistossa, ja tuona aikana hän laihtui kymmenen kiloa. Ruuan mättäminen tai proteiinilisät eivät auttaneet, vaan tyyppi vain näytti kuihtuvan kasaan.

Ilmaan heiteltiin lopuksi huolestuneena syöpää ja kilpirauhasen liikatoimintaa. Joku vanhan kansan edustaja ynnäsi lopulta vaivat yhteen ja sanoi sen ääneen: ilmiselvä lapamato.

Muutama tunti lääkkeiden napsimisen ja epäuskon jälkeen selvisi, että ynnäys osui oikeaan: matoatuli ulos loputtoman oloisesti. Tosin jos se oli saanut kasvaa rauhassa noin kymmenen metrin mittaiseksi puoli vuotta aiemmin nautitun sushi-annoksen jälkeen, niin ihmepä tuo.

Silloin – ja kieltämättä muutaman kerran muulloinkin – mielessäni käväisi lapamato.

Jonna Ekroos

Mato-episodin jälkeen olen tehnyt tuttavapiirissäni analyysiä, jossa ensireaktio kertoo kuulijan suhteesta laihduttamiseen.

Ensimmäinen vaihtoehto: oksennusrefleksi ja järkytys. Mahdollisimman kauas etsiytyminen tuttavastani. Tässä tapauksessa kuulija ei ole koskaan tarpeeksi kovasti ja epätoivoisesti haaveillut edes kymmenen kilon laihduttamisesta.

Toinen vaihtoehto: kulmien kohottelua ja lievää kiinnostusta. ”Laihduit siis kymmenen kiloa tekemättä mitään? Saitko oikeasti syödä mitä tahansa?”

Tämän vaihtoehdon edustajat ovat kamppailleet painonsa kanssa vuosia, olleet epätoivoisia, tehneet uuden vuoden lupauksia, olleet kaalisoppakuurilla, karpanneet, kokeilleet 5-2 -dieettiä, paastonneet ja vannoneet ateriankorvikkeiden nimeen – ja sitten taas repsahtaneet. Aivan kuten minäkin.

Tuo ajatus salilla – haaveilu aidan alittamisesta ylittämisen sijaan – oli häivähdys entisestä minästä, sillä siihen mennessä olin saanut laihdutettua seitsemän kiloa liikunnalla ja ruokavalion muutoksella.

Enkä ollut suinkaan ensimmäinen, joka harkitsee lapamatolaihdutusta, sillä Yhdysvalloissahan lapamatolaihdutusta harrastetaan oikeasti. Ei tarvitse kuin popsia muutama madon muna, antaa madon kasvaa ja lääkitä se sitten ulos puolen vuoden päästä. Tosin riskit ovat mittavat, eikä tuttavani olotila vaikuttanut hääviltä kaikkine vatsa -ja unioireineen.

Sitten vain aloin hyppiä. Sen jälkeen lankutin ja tein noloja kyykkykävelyitä ympäri salia. Olin punainen ja läähätin. Sen jälkeen söin terveellisesti, mutta kuitenkin vatsan täyteen – ja viikonloppuna ehkä vähän herkuttelin.

Muutaman viikon päästä kyykkyhypyt eivät enää nolottaneet ja onnistuivatkin paljon paremmin. Lisäksi saatoin nähdä hauislihasta hitusen peilistä, kun varjot olivat kohdillaan. Kidutuksen käsikirja osoittautuikin avaimeksi parempaan oloon ja järkevään laihduttamiseen.

Ravitsemusasiantuntija, painonhallintablogien ykkönen Patrik Borg tviittasi hiljattain syyn, jonka takia lapamato ei olisikaan voinut toimia kohdallani kuin hetkellisesti: ”Jos olet laihtunut jollain systeemillä paljon, mutta paino palaa takaisin, niin se systeemi on huono – et sinä.”

Laihdutusrumbien jälkeen voin kertoa, että kesäksi kuntoon -dieetit ja kaalikeittokuurit voi työntää syvälle, jos haluaa laihtua pysyvästi. Homma kun vaatii ensiksi kidutuksen sietokykyä, sen jälkeen pitkää pinnaa ja hitusen epätoivoa – ja lopulta ennen kaikkea itsensä voittamista.

Jonna Ekroos on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen viestintäsuunnittelija.