Näkökulma: Heikkopeikko-päivät työhyvinvointipäivien tilalle

Television lastenohjelmat jättävät syvän muistijäljen katsojille. Muistatko sinä esimerkiksi Heikkopeikon? Tamperelainen lastenkirjailija Niina Hakalahti uskoo, että tämä 1970-luvun nukkeanimaatiossa seikkaillut säälittävä, mutta söpö otus on tänä päivänä ajankohtaisempi kuin koskaan.

Näkökulmat
Kirjailija Niina Hakalahti istuu Tampereen Radion studiossa.
Rita Trötschkes / Yle

”Peikko-parka, joka ei koskaan sovi mihinkään ja aina kaikki menee päin helvettiä. Säälittävä otus. Mutta söpö.”

Näin kertaa eräs katsoja muistoaan lastenohjelmissa 70-luvulla seikkailleesta Heikkopeikosta. Hahmo oli koskettanut häntä kovasti.

En ihmettele.

Me niin tarvitsemme Heikkopeikkoa! Hän on ajankohtaisempi kuin koskaan!

Kun Heikkopeikko yrittää ohjeiden mukaan taikoa, hän hajottaa pöydän. Kun hän menee kalaan, hän vilustuu. Kun hän osallistuu juoksukilpailuihin, hän paitsi yrittää vilunkia, myös eksyy ja itkee. Kun hänen pitäisi taikoa kana, hän taikoo munan.

Me niin tarvitsemme Heikkopeikkoa! Hän on ajankohtaisempi kuin koskaan!

Olympiastadion-keikkojen, superfoodien ja Facebook-päivitysten aikakaudella Heikkopeikko on terveellistä vastalääkettä.

Heikkopeikko vain hieman sekoilee, mutta mikään syrjäytyjä hän ei ole. Hän selviää aina tilanteista ainakin jollakin tavalla ja on tyytyväinen eikä tee turhaa numeroa mistään.

Nostalgiselle katsojalle Heikkopeikko toi mieleen hänen ystävänsä. ”Taisinpa samaistua siihen itsekin”, hän lisäksi tunnustaa. Niin, kukapa ei samaistuisi.

Heikkopeikko on yksinkertaisesti metafora: elämää ei voi loppuun  asti suunnitella, aika usein saa kanan tilalta munan.

Kaikki ei Heikkopeikolla mene kuin Strömsössä, mutta hän on ehdottoman rakastettava. Täydelliset tai lähes täydelliset hahmot ovat joko tylsiä tai ärsyttäviä, Heikkopeikko ei ole kumpaakaan.

Heikkopeikkoon voi samaistua yhtä hyvin koulukiusattu, bad hair daystä kärsivä tai jokainen baarin nurkassa ”miksi tän piti mennä näin”- nauhaa kelaava.

Heikkopeikko on yksinkertaisesti metafora: elämää ei voi loppuun asti suunnitella, aika usein saa kanan tilalta munan.

Ja mitä tekee Heikkopeikko, kun vastoinkäymiset iskevät? No ehkä itkee muutaman kyyneleen, keskimäärin 4 – 10, on hetken allapäin tai hämillään, mutta eipä aikaakaan, kun hän jo kirmaa leikkimässä toisten kanssa ja laulaa lal lal lal lal lal lal laa.

Siinä on attitudia, sanon minä.

Heikkopeikon CV olisi varmaan lyhyt, mutta rehellinen. ”Yritti kanaa, sai munan.”

Ehdotankin Heikkopeikko-päiviä työhyvinvointipäivien tilalle. Saa tiputtaa kahvimukin, ottaa väärät paperit mukaan, itkeä kun itkettää ja kaiken päälle sitten tanssia piirileikkejä työkavereiden kanssa.

Ehdotan myös ceeveen laadintaa Heikkopeikko-tyylillä. Uskon nimittäin, että Heikkopeikon CV olisi varmaan lyhyt, mutta rehellinen. ”Yritti kanaa, sai munan.” ”Fuskasi juoksukilpailuissa, eksyi, löytyi.”

Heikkopeikko ei taatusti halua julkkikseksi eikä hänellä ole tarvetta huomautella, että alkuperäiseen avokadopastaan tulee ehdottomasti tuoretta korianteria. Hän ei ikinä missään tilanteessa ole besserwisser.

Peikkolan koulun sosiogrammissa Heikkopeikkoon ei ehkä tule kauhean monta viivaa, mutta se ei estä häntä virittämästä lauluaan: ”Heikkopeikko tässä on, saanko tulla joukkohon, jos leikkiin nyt vain päästä vois, mua varmaan ette ajais pois…”

Heikkous on lahja, kuin vaan sitä lahjaa oikein käyttelemme”, totesi Aleksis Kivi.

Huomautettakoon, että muuten Heikkopeikko ei ole sanavalmis verbaalitykki, vaan yleensä hän vain sopertelee jotain huonosti tilanteeseen sopivaa.

Jokainen itseään kunnioittava luova johtaja, sisällöntuottaja tai tieteentekijä tietää, että virheiden tekeminen on tärkeää. Ei olisi meillä muuten penisilliiniäkään, eikä sen puoleen edes Dyson-imuria.

”Heikkous on lahja, kuin vaan sitä lahjaa oikein käyttelemme”, totesi Aleksis Kivi.

Hänelläkin taisi olla vähän tukka pörrössä ja hänellekin naurettiin. Heikkopeikko on niin ytimessä, että ytimempään ei pääse.

Niina Hakalahti
kirjailija

Television lastenohjelmat täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Pääsiäisviikolla TV2:ssa nähdään nostalgiasarja "Parasta ikinä", jossa kuullaan lisää lastenohjelmiin liittyviä muistoja ja itse lastenohjelmia.