Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – "Monille sosiaalitoimeen meno on iso kynnys"

Kunnissa toimeentulotukia käsittelevien työntekijöiden kohtalo on vielä avoinna. Ainakin osa heistä voisi saada työtä Kansaneläkelaitoksesta eli Kelasta.

Kotimaa
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulohakemus.
Tiina Jutila / Yle

Toimeentulotukea haetaan tulevaisuudessa sosiaalitoimiston sijaan Kelasta. Hallitus teki odotetun linjauksen viimeviikkoisessa kehysriihessä.

Uudistuksella tavoitellaan tietenkin säästöjä, mutta myös hakijoille aiempaa helpompaa ja tasavertaisempaa palvelua.

– Vaikka tilanne olisi kuinka vaikea, ihmiset hakevat ennemmin leipäjonoista leipää ja kirkolta almuja kuin menevät sosiaalitoimeen, se on monille iso kynnys, arvioi Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Lea Karjalainen.

Kynnyksen pitäisi vuoden 2017 alusta madaltua, kun toimeentulotuen perusosan hakeminen siirtyy Kelasta haettavaksi.

Tuen saajat ovat jo ennestään Kelan asiakkaita, sanoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

– Siellä on paljon asumistukea saavia henkilöitä, työttömiä, lapsiperheitä, jonkin verran opiskelijoita ja eläkkeensaajia.

"Ei enää pärstäkertoimen perusteella"

THL:n tilastojen mukaan vuonna 2012 toimeentulotukea myönnettiin 238 373 kotitaloudelle ja 370 454 henkilölle. Tukea voi saada, jos tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen ja ruokaan.

Tuen määrä riippuu tuloista ja perhetilanteesta ja vaihtelee kunnittain jonkin verran. Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltaja voi saada noin 1 100 euroa toimeentulotukea kuussa.

Tuen ehtoja muutettaisiin hallituksen mukaan niin, että sitä saisi samoin perustein koko maassa. Tukea pitäisi edelleen itse hakea, mutta sen voisi tehdä sähköisesti.

Yhdellä luukulla Kelassa asiointi olisi myös tasapuolisempaa kuin sosiaalitoimistossa, Lea Karjalainen arvioi.

– Se olisi lakien ja asetusten mukaista, paljonko asiakas saa toimeentulotukea. Pärstäkerroin ei ehkä vaikuttaisi.

Sosiaalityöntekijöiltä kannatusta

Ammattijärjestö Talentian tuoreen kyselyn mukaan enemmistö sosiaalityöntekijöistä kannattaa siirtoa, mutta ei ehdoitta. Toiveissa on, että aikaa vapautuisi ihmisten auttamiseen.

Joissakin arvioissa on pelätty, että tuen maksatuksen siirto Kelaan veisi osalta tuensaajista mahdollisuuden tavata sosiaalityöntekijä.

– Jatkossakin pitää tunnistaa ihmisten ongelmien taustalla olevia muitakin tuen tarpeita kuin pelkkä toimeentulotuen tarve, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Vaikka perusosan maksatus siirtyy Kelaan, kuntien sosiaalityöntekijät tekevät edelleen päätökset täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään tarvittaessa toimeentulotuen perusosan lisäksi.

Säästöä 18 miljoonaa vuodessa

Kuntien hallintokustannuksia uudistus vähentäisi hallituksen arvion mukaan noin 80 miljoonalla eurolla.

Verkkohakemuksen ja Kelan sosiaalitoimistoa henkisesti matalamman kynnyksen takia uudistuksen odotetaan lisäävän toimeentulotuen käyttöä.

Sen takia uudistus kasvattaisi valtion menoja ja Kelan hallintokustannuksia niin, että yhteensä julkisen talouden menot pienentyisivät vuodessa 18 miljoonaa euroa.

Miten käy nykyisten etuuskäsittelijöiden?

Nyt toimeentulotukipäätöksiä ja maksatusta hoitaa kunnissa noin 700 etuuskäsittelijää. Heidän työpaikkojensa kohtalo on vielä avoin.

– Nyt on tehty vasta poliittinen päätös, käytännön järjestelyistä ei vielä ole tietoa, sanoo etuuskäsittelijöitä edustavan Julkisen ja hyvinvointialojen liiton JHL:n neuvottelupäällikkö Håkan Ekström.

Toimeentulotukiasiakkaita on paljon ja päätöksiä tehdään yleensä lyhyeksi aikaa, joten Kela tarvitsee tulevaisuudessa lisää työntekijöitä.

Kela voisi palkata kunnissa työskentelevistä etuuskäsittelijöistä ainakin osan, arvioi etuusjohtaja Anne Neimala.

– Hehän osaavat tämän työn jo. Siinä mielessä he ovat ihan erinomaisia työntekijöitä myös Kelaan.

Korjaus 5.4. klo 15.40: Toimeentulotuen saajien määräksi on ilmoitettu THL:n tarkka tilastoluku vuodelta 2012.