Pisanka-munat eivät synny kiireellä

Kukapa ei olisi joskus maalannut tyhjäksi puhallettuja kananmunia vesiväreillä pääsiäisen hengessä. Mutta harvempi on koristellut pääsiäismunia pisanka-tekniikalla. Perinteinen ukrainalainen koristelutekniikka nimittäin vaatii erikoisvälineitä, tarkkaa kättä ja hyviä hermoja.

ilmiöt
Pisanka-munia pöydällä.
Tarja Nyyssönen / Yle

Koristellut munat ja niistä kuoriutuvat untuvikot ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Pääsiäismunien koristelu on erityisen suosittua Puolassa ja muissa slaavilaisissa maissa. Ukrainassa perinteiset pääsiäismunat syntyvät tarkkuutta vaativalla vahatekniikalla.

– Pisanka-munissa käytetään niin sanottua vahabatiikkitekniikkaa, eli vanhan ajan mustekynän terällä tehdään kuvioita mehiläisvahalla kananmunan kuoreen. Tämän jälkeen muna värjätään tähän tarkoitukseen erikseen tarkoitetuilla väreillä, taidekäsityöläinen Marjatta Seitsonen.

Marjatta Seitsonen ja pisanka-muna.
Marjatta Seitsonen on maalannut pisanka-munia jo vuosia. Tarja Nyyssönen / Yle

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kaikkea muuta kuin sitä pisanka-munien maalaaminen on. Jo pelkkä munien valitseminen ja puhdistaminen ovat oma hommansa. Kananmunat ja hanhenmunat sopivat tähän hommaan hyvin.

– Jotta munasta tulee kaunis, tulee sen olla tasainen pinnaltaan. Hyväksi havaitut munat tyhjennetään varovasti pienen reiän kautta ja pestään huolellisesti päältä ja sisältä. Tämän jälkeen ne pyyhitään etikalla, jotta kaikki rasva saadaan pinnasta pois. Nykymunissa on lähes jokaisessa tuottajan leima, jonka saa haalistettua auringonvalossa, Marjatta Seitsonen kuvailee munanvärjäyksen alkuvalmisteluja.

Kun munat ovat valmiita värjäykseen, ovat ensimmäiset työvälineet mittanauha ja lyijykynä. Pisanka-munissa on perinteisesti hyvin yksityiskohtaisia, pieniä kuvioita, joilla jokaisella on oma symbolinen merkityksensä.

– Millimetrin tarkkuudella mittanauhan avulla munan pintaan suunnitellaan ja piirretään kuviot. Vasta sen jälkeen päästään munaa työstämään vahan ja värien avulla.

Vahausta ja sulatusta

Pisanka-munien maalaustekniikka perustuu vahauksen ja värjäyksen vuorotteluun. Taiteilijalla on oltava päässään mielikuva valmiista munasta ennen kuin värjäyshommiin ryhdytään. Ensin vahataan valkoisiksi jäävät kohdat, ettei väri tartu niihin kohtiin. Vahauksessa voi käyttää apuna vanhaa mustekynän terää tai nuppineulan tylppää päätä. Vahauksen jälkeen muna kastetaan ensimmäiseksi valittuun väriin. Kun väri on kuivanut, vahataan juuri värjätyt kohdat ja kastetaan muna taas uuteen väriin. Värit kannattaa valita vaaleimmasta tummimpaan, viimeisenä värinä tulee musta.

– Kun värit on laitettu munan pintaan viimeistä väriä myöten, näyttää muna aika synkältä. Mutta sitten alkaakin mielenkiintoinen osuus eli vahan poistaminen. Kynttilänliekin päällä munaa lämmitetään pikkuhiljaa ja sulanutta vahaa pyyhitään vähän kerrassaan pois. Alta paljastuu lopulta kuviot jotka sinne on taiteillut, kymmeniä pisanka-munia värjännyt Marjatta Seitsonen kertoo.

Kuvat kertovat tarinaa

Pisanka-muniin liittyy vahva uskonnollinen symboliikka. Marjatta Seitsonen on hakenut oppia munien värjäykseen ja historiaan Valamon luostarista Heinävedeltä.

– Näitä on värjätty jopa pakanallisina aikoina, mutta suurin osa symboliikasta, munien koristekuvioista viittaa uskontoon. Pakanallisina aikoina munat olivat onnenkaluja, joiden hyvät voimat voittivat pahat. Aikana, jolloin kristinusko oli kiellettyä, oli esimerkiksi kala symbolina Kristukselle näissä munissa.

Pisanka-muna
Munan pohjassa olevaan hämähäkki-symboliin liittyy vahva tarina. Tarja Nyyssönen / Yle

Kukko symboloi hedelmällisyyttä, harava toivottaa hyvää satoa ja ampiainen pisanka-munan kyljessä on ahkeruuden merkki. Jos munan kylkeen on piirretty tiheä verkko, symboloi se Kristusta, ihmisten kalastajaa ja suojelijaa. Hämähäkkiin liittyy puolestaan aivan oma tarinansa.

– Kun pyhää perhettä vainottiin, meni perhe piiloon luolaan. Hämähäkki kutoi verkon luolan suulle, ja kun sotilaat etsivät perhettä, ajattelivat he ettei kukaan voi luolassa olla kun siinä on seitti suuaukolla, Marjatta Seitsonen valottaa kuvien merkitystä.

Vihreäksi värjätyn hanhenmunan pinnalla on viljan kuvia ja aurinko. Maallikkokin ymmärtää viljan merkityksen, se toivottaa hyvää satoa. Tällä munalla onkin paikka Seitsosten kasvihuoneessa.

– Ripustan munan keväisin kasvihuoneeseen tuomaa hyvää satoa. Tässä on vielä tämä aurinko, joka on elämän perusta ja kaikkein voimakkain näistä symboleista.

Pisanka-munia on perinteisesti annettu lahjaksi. Niihin maalattujen symbolien avulla on toivotettu hyvää elämää, hyvää satoa ja suojelusta pahalta. Ruusuin ja köynnöksin koristeltu muna on ennen muinoin laitettu vainajan mukana jopa hautaan.

– Tämän munan nimi on taivaanportti. Siinä viestitetään näiden köynnösten avulla yläkertaan taivaaseen ja toinen köynnös viestittää meille maahan takaisin. Kukat symboloivat sitä, että me täällä maan päällä olemme kukkatarhassa.

Munia lasimaljassa

Pisanka-munan pintaan voi toki maalata muutakin kuin uskonnollista tai maatalouteen liittyvää symboliikkaa. Vain mielikuvitus ja käden vakaus ovat rajana. Marjatta Seitsonen on koristellut yhden munan karjalanruusuilla.

Karjalan ruusu pisanka-munassa.
Karjalanruusut näyttävät komeilta mustalla taustalla. Tarja Nyyssönen / Yle

– Ihan omasta päästäkin voi muniin tehdä kuvioita, ei tätä ole mitenkään rajattu. Tarkkaa kättä ja kärsivällisyyttä tämä touhu vaatii, sillä kun vahalla on joku viiva vedetty, niin sitten se on siinä.

Jos vahaus ja värjäys ei vielä tyydytä munan maalaajaa, voi pisanka-munien koristelua jatkaa raapetyönä.

– Terävällä esineellä raaputetaan väriin kuvia, jolloin voi tehdä hyvinkin yksityiskohtaisia ja pikkutarkkoja kuvioita.

Pisanka-munien värjäykseen käytetään ihan erikseen tarkoitettuja, vesiliukoisia värejä. Jotta värit eivät haalistuisi ajan saatossa, laitetaan valmiin munan päälle suojaava lakkakerros.

– Tämä käsittely ei kyllä silti tee munista kovin vahvoja, vaan haurastahan tuo munankuori on aina. Varovasti näitä kannattaa käsitellä, itselläni munat joko roikkuvat langasta tai ovat lasimaljassa esillä.

Marjatta Seitsonen suosittelee pisanka-munista kiinnostuneita osallistumaan ensin munanmaalauskurssille. Kurssilta saa apua hankaliin työvaiheisiin ja ideoita kuvioihin.

– Itsekseen tämä voi olla aluksi haastavaa, jos ei tunne tätä tekniikkaa. Ja ryhmässä on aina mukava henki, voi jutustella samalla ja tehdä pikkutarkkaa käsityötä.