Kimekomit veivät tekijänsä Havaijille kangaskauppoihin

Styroksia, kangasta ja koristelut. Kimekomi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen tekemiseen liittyy muitakin hankaluuksia kuin tekniikan opettelu. Materiaalien perässä joutuu surffaamaan verkossa – ja surffiseuduilla voi päätyä juoksemaan kangaskaupasta toiseen.

Kotimaa
Kuvassa kimekomi-tekniikalla tehtyjä sydämiä ja pääsiäismunia.
Kimekomi-tekniikalla tehtyjä sydämiä ja pääsiäismunia.Raila Paavola / Yle

Japanilaisesta kulttuurista innostunut teerijärveläinen Eva Pandur on opetellut yhden japanilaiskulttuurin kukkasen eli kimekomin taidon. Kimekomit eivät ole kotimaassaankaan yhtä tunnettuja kuin origamit. Jokainen japanilainen sen kuitenkin tietää, vaikkei osaisi tehdäkään, arvioi Pandur.

Kimekomi-nuket ovat hyvin arvokkaita. Pandurin mukaan nukke voi maksaa saman verran kuin auto. Hän ei kuitenkaan luovuta:

– En ole antanut periksi, tulen tekemään nukenkin. Ehkä en ihan ensi viikolla, mutta joskus elämässä.

Toistaiseksi hän on päätynyt edullisempiin versioihin, sillä tekniikka taipuu kauden mukaiseen tuotantoon. Pääsiäisen alla tehdään siis munia, äitienpäiväksi sydämiä, jouluksi palloja ja muita koristeita.

Itse tekniikkaa Eva Pandur ei tarkemmin avaa; kursseja suunnittelevalle kyseessä on liikesalaisuus.

– Pikkuisen pitää olla käsityöihminen, mutta ei se ole vaikeaa. Kurssilla tekniikan oppii tunnissa.

Materiaalien hankinta on hankalin osuus

Kimekomi-tekniikalla syntyy tekijän mukaan hyvin näyttävää jälkeä. Munat ovat kevyitä, sillä niiden sisällä styroksia. Muttei halvinta, sillä se särkyy helposti päällystysvaiheessa. Vaikeinta on löytää materiaaleja, kankaita ja koristenauhoja:

Tästäkin tulee sairaus. Menen maailman toiselle puolelle – toiset makaavat biitsillä ja minä juoksen kangaskauppaan.

Eva Pandur

– Minulla meni varmasti monta kuukautta, kun tutkin, mistä saisin tällaista koristenauhaa, huokaa Eva Pandur.

Nauhaa löytyi lopulta Unkarista, Saksasta ja Slovakiasta. Suomesta saa sopivia helmiä, mutta näyttävämmät ovat Pandurin mukaan hintavia, mikä nostaa esimerkiksi pääsiäismunan hintaa.

Luonnonystävänä Pandur haluaa hyvälaatuista, näyttävää ja kaunista kangasta. Hankintaurakkaa helpotti Havaijin-matka, jolloin hän omien sanojensa mukaan tyhjensi paikalliset liikkeet sopivista kankaista:

– Tästäkin tulee sairaus. Menen maailman toiselle puolelle – toiset makaavat biitsillä ja minä juoksen kangaskauppaan.

Tulosta katsellessaan Pandur on silti tyytyväinen valintaansa:

– Kyllä kannatti mennä kangaskauppaan! Ne ovat nättejä!