Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu jäi pannukakuksi

Korkeakoulut eivät osallistuneet odotetulla innolla lukukausimaksukokeiluun. Tästä huolimatta kokeilua pidettiin korkeakouluissa hyvänä oppimisprosessina.

Kotimaa

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu ei tuottanut kummoisiakaan tuloksia, kertoo opetus- ja kultturiministeriön työryhmä. Korkeakoulut ilmoittivat kokeiluun mukaan yhteensä 154 koulutusohjelmaa, joka oli huomattavasti odotettua vähemmän.

Neljä vuotta kestäneen kokeilun aikana korkeakouluilla oli mahdollisuus periä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta lukukausimaksu. Korkeakoulut saivat itse määritellä lukukausimaksun suuruuden. Yleisimmäksi summaksi muodostui 8 000 euroa. Maksujen taloudellinen merkitys korkeakouluille jäi vähäiseksi.

Lukukausimaksullisiin koulutusohjelmiin osallistui yhteensä 355 ulkomaalaista opiskelijaa. Valtaosa heistä oli saanut apurahan opiskeluun. Eninten opiskelijoita tuli Venäjältä.

Ahkerimmin kokeiluun osallistuivat Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia lukukausimaksuilla olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisten korkeakoulujen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle. Opetusministeri Krista Kiurulle luovutetussa selvityksessä todetaan, ettei kokeilusta voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista.

Vähäisistä tuloksista huolimatta korkeakoulut pitivät kokeilua hyvänä oppimisprosessina. Kokeilu vaikutti korkeakoulujen sisäisten prosessien ja markkinoinnin kehittämiseen. Samalla sen nähtiin vauhdittavan kansainvälistymistä.