1. yle.fi
  2. Uutiset

Professori: Puettavat älyvempaimet tulevat katukuvaan viidessä vuodessa

Älykellot, -korvakorut, -lasit ja -sormukset, aktiivisuusrannekkeet sekä kuntoa ja vointia mittaavat anturit ovat viestinnän ja terveydenhuollon tulevaisuutta. VTT:n professorin mukaan ensimmäiset älypukimet ilmaantuvat katukuvaan viidessä vuodessa. Tärkeimpiä puettavan teknologian sovellusaloja on terveys- ja hyvinvointi.

terveys

Puettava teknologia, kuten älykellot, -lasit ja -sormukset, aktiivisuusrannekkeet ja kuntoa ja vointia mittaavat anturit tulevat viiden vuoden sisällä yleistymään roimasti, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergård. Hieman myöhemmin saattavat yleistyä esimerkiksi älykorvakorut ja tatuoinnit, joiden avulla mainostajat voivat tunnistaa asiakkaan mieltymykset tai ensiapu tarkistaa sosiaaliturvatunnuksen. Osa alan tutkijoista on jo asentanut ihonsa alle tunnistesiruja.

Caj Södergårdin mukaan Suomi ehtii vielä hyvin puettavan teknologian kehitykseen mukaan. Älyteknologian ympärille on jo syntynyt start up –yrityksiä.

- Itse asiassa niitä on syntynyt toista sataa viime vuosien aikana.

Puettavat älyvempaimet eivät ole Suomessa vain uusien ja pienten yritysten juttu. Esimerkiksi suomalainen Polar lanseerasi ensimmäisen langattoman sykemittarin jo 1982 vuonna . Södergårdin mukaan sen voisi laskea älylasien ja kellojen äidiksi, jos Nokian puhelinteknologian nimeää isäksi. Södergårdin mielestä suomalaiset ovatkin oikeastaan synnyttäneet koko puettavan teknologian alan. Nyt se pitäisi vain ottaa haltuun uudelleen ennen kuin Google, Sony, Samsung ja Apple vievät suurimmat kirsikat kakusta.

- Uutta Nokiaa tästä ei kuitenkaan tule, Södergård toppuuttelee.

Terveysintoilijat puketuvat älyyn ensimmäisinä

Puettava älyteknologia ei ole vain teknologiaintoilijoiden juttu. Se tulee vauhdilla myös osaksi terveydenhuoltoa ja kuntoilua. Terveys onkin Caj Södergårdin mukaan tärkein puettavan teknologian sovellusala.

- Aktiiviliikkujathan tykkäävät mitata kaikkea mahdollista. Suorituksiaan, sykettä, sydänkäyriä ja askeleita. Sairauksien ennaltaehkäisy on puettavan teknologian suurin sovellusalue. Se motivoi, kun pystyy seuraamaan, olisiko liikunnassa tai nukkumisessa petrattavaa.

Södergårdin mukaan olisi jo teknisesti mahdollista järjestää esimerkiksi potilaan hoito kotona niin, että puettava älylaite lähettäisi sydänkäyrää suoraan sairaalan monitoreihin vuorokauden ympäri.

- Tietokoneohjelma voi seurata käyrää ja ilmoittaa poikkeavuuksista, jolloin saadaan nopeasti apua, jos niitä on. Se on lähinnä kustannuskysymys, kuinka laajasti tällaisia otetaan käyttöön, mutta ilman muuta tällainen on yleistymässä.

Södergård visioi, että tulevaisuudessa puettava teknologia mahtuu entistä pienempään tilaan: vaikka vain korvanlehteen. Se tallentaa ja lähettää tiedot automaattisesti pilveen tai älypuhelinsovellukseen, joka muodostaa käyriä ja käppyröitä. Ne taas kertovat, mitä henkilön pitää tehdä, jotta saisi vielä pari kiloa pudotettua, nukuttua paremmin tai syötyä terveellisemmin.

Yleistymisen edellytyksiä ovat laitteiden helppokäyttöisyys ja tarpeeksi alhainen hinta. Pystyyhän vanhanaikaisella sykemittarillakin seuraamaan kehoa hyvinkin reaaliaikaisesti. Södergårdin mukaan on luonnollista, että alkuun vastustus on hyvinkin voimakasta. Ihmiset tuntevat jopa voimakasta vihaa uusia laitteita kohtaan.

- On kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka haluavat olla ensimmäisiä ja niitä, jotka ottavat laitteet käyttöön vasta, kun niitä on tarpeeksi monella.

_Juttu on osa Yle Turun juttusarjaa, jossa käsitellään tulevaisuuden tekniikkaa. _

Lue seuraavaksi