Näkökulma: Lounaspaikan valinta mittaa ongelmanratkaisukyvyn

Lounaspaikan valinta voi paljastaa, miten vaikeaa on tehdä päätöksiä. Toimittaja Anne Savin sukeltaa ongelmanratkaisun syövereihin lounaspaikkaa valitessaan.

Näkökulmat
Ruokaa lautasella.
Petri Aaltonen / Yle

Missähän sitä tänään lounastaisi?

Kaupasta saisi salaattia, toimistokompleksissa olisi salaatin lisäksi tarjolla myös keittoa ja jälkkäriä. Vai olisko tänään pihvipäivä? Kiinalaista, intialaista, sushia, thairuokaa, texmexiä? Vai miten olisi ihan tavallinen peruslounas?

Lounasruoan miettiminen on jokapäiväinen ohjelmanumero. Välillä lounaalle lähdetään porukalla, mutta viisautta ei porukasta löydy juurikaan enempää. Sitten vaan mietitään porukalla, että minnehän mentäisi.

Tottahan se on, että joskus lounaaseen on aikaa enemmän kuin toisena päivänä. Silloin voi lähteä vaikka pizzalle. Toisena päivänä ei ole varma, että syömiseen käytettävissä oleva aika riittää edes sopan nielemiseen.

Sitten on vielä mietittävä, että maksaako lounassetelillä vai ei. Kympin lappua kun ei millään henno käyttää alle kahdeksan euron ruokaan.

Joskus tuntuu, että lounaspaikan valinta on päivän vaikein ja monipolvisin ongelma ratkaistavaksi

Anne Savin

Joskus tuntuu, että lounaspaikan valinta on päivän vaikein ja monipolvisin ongelma ratkaistavaksi. Eikä siihen ongelmaan ole jalostunut yhtään lyhyempää polkua. Joku neropatti voisikin kehittää tietokoneohjelman, joka osaisi valita optimaalisimman lounaspaikan nälän, ruokalapputilanteen, käytettävissä olevan ajan ja lounastamisajankohdan perusteella. Muutama rasti ruutuun ja kone kertoisi lounaspaikan.

*Olisiko se sitten hienoa? *Ratkaisu saattaisi jättää huomioimatta, minkälaisessa kelissä lounaspaikalle kuljetaan, mitä ruokaa on ajatellut laittaa kotona päivälliseksi, missä kävi syömässä eilen ja minkälaisia kokemuksia kyseisestä lounaspaikasta jäi viime kerralla.

Lounaspaikan valinta tuntuu olevan tyyppiesimerkki monipolvisesta ongelmanratkaisusta. Tässä valinnassa ei lopputuloksesta huolimatta tule kummoistakaan vahinkoa, mutta ajatellaanpa samaa ongelmanratkaisuongelmaa vaikkapa terveydenhoidossa, talousarvion laadinnassa tai liikennesuunnittelussa. Eipä käy kateeksi. Ja kun vielä huomioidaan, että näiden asioiden parissa tehty päätös tyydyttää tai epätyydyttää mittavia joukkoja.

Niin siis mitähän sitä tänään söisi? Helppo asia. Mitä nopeampi ratkaisu, sitä enemmän jää aikaa ruokailuun. Mennään vaikka suoraan listan mukaan: tänään salaattia, huomenna keiton ja jälkkärin kera, keskiviikko olisi kiinalainen, torstaina thai ja perjantaina pihvipäivä.

Tai jos sittenkin……