1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Yhä harvempi ajaa moottoritietä väärään suuntaan

Poliisin tietoon tulleet rikkomukset ovat vähentyneet lähes puolella. Erityisesti epäselviin liittymäratkaisuihin on kiinnitetty huomiota. Liikenneturvan tutkimusjohtaja arvostelee kuitenkin moottoriteiden tehottomia viherkaistoja.

Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Moottoritietä väärään suuntaan ajaminen on yleisimpiin liikennerikkomuksiin verrattuna harvinaista, mutta sitä tapahtuu aina aika ajoin. Sekä väärään suuntaan ajavalle että vastaan tulevaa kaistaa ajavalle autoilijalle kokemus voi olla vähintäänkin painajaismainen. Ajaminen vastaikkaisten autoilijoiden kaistalla kovalla nopeudella johtaa lähes aina kolariin ja henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tällaisissa tilanteissa on sattunut vuosien 2008–2012 aikana seitsemän.

Syitä moottoritietä väärään suuntaan ajamiselle voi olla monia. Vikasuuntaan posotetaan päihtyneenä tai itsemurhatarkoitukessa. Suurta roolia näyttelevät kuitenkin tapaukset, jotka tehdään puhtaasti vahingossa esimerkiksi väärään liittymävalinnan seurauksena.

– Erityisesti sellaisissa tilanteissa, missä liittymä lähtee psykologisesti väärään suuntaan. Tiedetään, että esimerkiksi Turku sijaitsee ajosuuntaan nähden oikealla mutta jotta Turun suuntaan pääsisi, niin pitääkin kääntyä vasemmalle. Moottoritieliittymät ovat silmukkatyyppisiä, että niistä voidaan kääntyä eri suuntaan fyysisesti kuin missä se lopullinen kohde on, selvittää Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

– Jonkin verran esiintyy myös sellaista, että syystä tai toisesta ollaan eksyksissä ja lähdetään tekemään harkitsemattomia u-käännöksiä esimerkiksi huoltoaukosta tai ei oikein ymmärretä, että ollaan tultu moottoritielle ja tehdään jostakin levennyksestä u-käännös, Valtonen jatkaa.

Liikennemerkkejä on selkiytetty, on lisätty kielletty ajosuunta-merkkejä ja suuntanuolia.

Auli Forsberg, liikenneturvallisuuspäällikkö, Liikennevirasto

Ministeriö ärähti

Vuonna 2012 Liikennevirasto ja ely-keskukset saivat liikenne- ja viestintäministeriöltä käskyn selkeyttää moottoritieliittymiä. Valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittynyt kehotus on näyttänyt tuottaneen tulosta, sillä väärään suuntaan ajaminen on lähes puolittunut parin viime vuoden aikana. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli 41 rikkomusta, kun viime vuonna niitä oli enää 22. Ennen viime vuotta rikkomuksia tapahtui 30–40 vuodessa.

– Moottoritiellä väärään suuntaan ajamiseen on varmasti kiinnitetty enemmän huomiota tieteknisesti. Liikenneviraston ja Ely-keskusten pitää varmistaa moottoritieliittymät, että harhautumisen riski olisi mahdollisimman pieni, Valtonen sanoo.

Liikenneviraston liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg uskoo, että parennetuilla liittymämerkinnöillä on vähennetty onnettomuuksia ainakin osittain.

– Liikennemerkkejä on selkiytetty, on lisätty kielletty ajosuunta -merkkejä ja suuntanuolia. Lisäksi tienvarrella oleviin mainosopasteisiin on kiinnitetty enemmän huomiota, koska myös ne ovat harhauttaneet kuljettajia väärille kaistoille, Forsberg listaa.

Liikenneturvan Valtosen mukaan väärään suuntaan ajamisia tapahtui viime vuosina paljon myös luonnollisista syistä. Moottoriteiden määrä lisääntyi runsaasti kymmenen vuoden ajanjaksolla ja näin lisääntyivät myös väärät kaistanvalinnatkin.

– Uudet moottoritiet on kuitenkin tehty viimeisen tietämyksen mukaan ja niissä on pyritty ottamaan huomioon tunnettu riski, että väärään ajosuuntaan voidaan harhautua, Valtonen sanoo.

Heillä [ikäihmiset] on erityisesti ollut ongelmia ajosuunnan valinnassa.

Juha Valtonen, tutkimuspäällikkö, Liikenneturva

Ikäihmiset erehtyvät

Valtosen mukaan väärissä kaistavalinnoissa erottuvat usein ikäkuljettajat, vaikka virheitä tekevät välillä myös nuoremmatkin kuljettajat.

– Heillä [ikäihmiset] on erityisesti ollut ongelmia ajosuunnan valinnassa. Jos ajokyky ja kunto on mennyt iän ja terveyden puolesta sen verran huonoksi, että vieraassa monimutkaisessa liikenneympäristössä ajaminen tuottaa hankaluuksia, niin tällaisissa tilanteissa se osuu pahasti.

"Viherkaistat eivät riitä"

Valtosen mukaan moottoritiellä isompi riski on se, että autoilijalle tapahtuu omalla ajokaistalla jotakin, joka johtaa väärälle kaistalle. Valtonen arvostelee etenkin leveitä viherkaistoja, joista ei ole mitään apua tällaisessa tilanteessa.

– Joudutaan äkkiä väistämään tai joudutaan vesiliirtoon ja sitä kautta keskialueelle. Jollei siellä ole kaidetta estämässä, niin moottoritienopeuksissa mennään helposti yli viherkaistan toiselle puolelle ja se on sitten toista kaistaa ajaville kohtuuttoman vaikea paikka. Viherkaistat eivät riitä.