Kuntoutuksessa setvitään elämän sykkyröitä

Yhä useampi työikäinen ja erityisesti nuori pääsee jatkossa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Vuoden alusta tulleen lakimuutoksen ansiosta ammatilliseen kuntoutukseen pääsee vuosittain noin tuhat henkilöä aiempaa enemmän.

Kotimaa
Kuntoutettavia jumppasalissa.
Niko Mannonen / Yle

40 vuotta lypsykarjatilaa pitäneellä Antti Pekkisellä on vastikään päättynyt ammatillinen kuntoutusjakso takana Taukokankaan kuntoutuslaitoksessa Oulaisissa. Pekkinen hakeutui kuntoutukseen tapaturman takia.

– Traktori törmäsi minuun, minkä seurauksena minulla oli olkapäässä vamma ja nilkkakin oli pitkään poissa paikoiltaan, Pekkinen kertoo.

Vaikka Antti Pekkinen hakeutuikin kurssille fyysisen vaivan takia, auttoi kuntoutus selvittämään muitakin elämän solmuja.

– Siellä oli kallonkutistajien tapaamisia ja jokainen aukaisi omaa elämänkirjaansa, toiset enemmän ja toiset vähän vähemmän. Aika monella meillä on elämässä sykkyröitä, joita ei omin voimin saa auki. Minulle jäi mielikuva, että suurin osa sai kuntoutuksessa sykkyröitään purettua, Pekkinen kehuu.

Hei, me eletään!

Antti Pekkinen

Jatkossa yhä useampi työikäinen ja erityisesti nuori pääsee Pekkisen tavoin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Kela arvioi, että vuoden alusta tulleen lakimuutoksen ansiosta ammatilliseen kuntoutukseen pääsee vuosittain noin tuhat henkilöä aiempaa enemmän. Tarkoitus on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja pidentää työuria mahdollisimman varhaisella kuntoutuksella.

Kuntoutuskurssin käynyt Antti Pekkinen.
Maanviljelijä Antti Pekkinen on tyytyväinen kuntoutuskurssin antiin.Yle / Niko Mannonen

Esimerkiksi kuntoutuskursseja järjestävä Lapin Kuntoutus ottaa muutoksen vastaan hyvillä mielin.

– Iloiten otamme vastaan mahdollisen kuntoutettavien määrän lisääntymisen ja ilman muuta otamme osaa uusien kuntoutustuotteiden kilpailutuksiin. Meillä on resursseja järjestää enemmän kursseja sekä tilojen että henkilökunnan puolesta, toimitusjohtaja Eija Räihä Lapin Kuntotuksesta sanoo.

Kova kisa kuntoutettavista

Uudet kuntoutettavat kiinnostavat kuntoutuslaitoksia, sillä laitokset käyvät kovaa kisaa kuntoutettavista. Monen kuntoutuslaitoksen aiempien pääasiakkaiden, sotainvalidien ja sotaveteraanien, määrä vähenee jatkuvasti.

– Kuntoutuslaitosten huomattava ylikapasiteetti ylläpitää kilpailua nyt ja vielä eteenkin päin. Ja kilpailun pelätään vielä kovenevan, johtaja Matti Anttonen kuntoutuslaitos Vervestä sanoo.

Anttonen sanoo, että kova kilpailu on johtanut hintojen laskuun.

– Hinta on lähes ainoa ostopäätöksiin vaikuttava tekijä. Koska hinnat ovat halvat, voi esimerkiksi Kela ostaa palveluita aiempaa useammille. Toisaalta tämä johtaa ajan mittaa siihen, että palveluita ei kehitetä ja niitten laatu ja sisältö sekä sitä kautta vaikuttavuus ennestään huonontuvat, Anttonen pelkää.

Työura jatkuu

Pekkisen kuntoutus kesti kaksi vuotta, jonka aikana oli neljä viikon mittaista kuntoutusjaksoa. Yli 60-vuotiaan maanviljelijä Antti Pekkisen työura jatkuu kuntoutuksen ansiosta.

– Nyt ei ole mitään hätää. Näyttää siltä, että ollaan mieluisia Suomen herroille ja työikä jatkuu useamman vuoden, Pekkinen naureksii.

Rokuan kuntoutuslaitoksen johtaja Heli Kaikkonen on myös nähnyt kuntoutuksen myönteiset vaikutukset.

– Yhteiskunnan kannalta kuntoutuksella saavutetaan merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että yksilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä osa ihmisen elämänlaatua, Kaikkonen sanoo.

Pohjoissuomalaiset ja erityisesti kainuulaiset näkyvät Kelan tilastoissa ahkerina kuntoutuksessa kävijöinä.

– Yksi selittävä tekijä voi olla se, että Pohjois-Suomessa on korkea sairastavuusindeksi, mutta kyllä minä oletan, että täällä Pohjois-Suomessa on oivallettu kuntoutukseen ohjaamisen tärkeys, kuntoutuspäällikkö Elisa Hartikka Taukokankaan kuntoutuslaitoksesta sanoo.

Positiivinen vire

Maanviljelijä Antti Pekkisen kuntoutuskurssi on ohi, mutta kuntoutusryhmä jatkaa tapaamisia omaehtoisesti.

– Siitä jäi niin hyvä mieli ja positiivinen vire, että meillä on meininki kokoontua lokakuussa porukalla. Toivon tuleville kuntoutettaville, että hekin saisivat saman tunteen: Hei, me eletään!